Mitä heille kuuluu nyt: Pikin ja Herculesin kuulumiset

Piki on vanha kodinvaihtaja, joka oli lopetusuhan alla, mutta hänen onnekseen hän löysi oman loppuelämän kotinsa 7 vuotta sitten. Piki jakaa kotinsa Devin, sekä Dewiltä vuonna 2017 adoptoidun populaatiokissan Herculesin kanssa, ja me saimme kuulla heidän kuulumisensa.

Pojat ovat painikavereita, ja sen lisäksi Hercules tarjoaa asuintovereilleen mielellään päivittäistä pesupalvelua. Herculesin harmiksi Devi eikä Piki ole yhtä innostuneita näistä pesuista. Omistajan kuvaus Herculesista oli seuraavanlainen: ’’Herculesta voi yleisesti parhaiten kuvailla sanalla tyytyväinen: kissan mielestä elämä on ihanaa, paitsi silloin, kun ruoka on myöhässä. Aivosoluja pojalla ei kovin montaa ole, mutta se tekee Herculeksesta helpon ja kivan kaverin.’’

Piki on sen sijaan Herculesin vastakohta mitä tulee älykkyyteen: ’’Kissa kuuluu niihin hyvin älykkäisiin kavereihin, jotka keksivät itse itselleen tekemistä, ellei aivoruokaa ole muutoin tarjolla. Usein tämä tekeminen on jotakin sellaista, mikä ei ole sallittua.’’. Piki on äärimmäisen seurallinen kissa, joka on kirjaimellisesti aina paikalla. Kun ovi käy ja sisään astuu vieraita, niin on tämä herra heitä tervehtimässä. Perheellä on myös ollut viime kuukausina remonttia kodissaan, mutta se ei ole Pikiä haitannut. Piki on auttanut parhaansa mukaan, lähinnä seuraten remonttityyppien tekemisiä. Laadunvalvonta on ammatti jossa kissat ovat erittäin hyviä. Pikin tämän hetken suosikkiaktiviteetti on silti keittiön altaassa istuminen, sillä herra tietää hanasta tulevan tuoretta, puhdasta vettä. Toki myös ihmisten vesikuppien sisältö kelpaa juomiseksi.

Alussa yhteiselo Pikin kanssa oli aika kaoottista, kun herra kuvitteli olevansa talon pomo. Kieltoja hän ei totellut, ja muutenkin oli käytösongelmia joka johti pahimmillaan yritykseen purra ihmistä. Omistajan mukaan ’’tiukalla, mutta kärsivällisen rauhallisella ohjauksella poika oppi kuitenkin aika nopeasti, kuka on perheen pää, ja aggressiivinen käytös jäi pois.’’ Aggressiivinen käytös voi johtua mm. stressistä tai kivusta, jonka takia raivokas kissa pitäisi aina käyttää eläinlääkärillä tarkastuksessa. Kissa ei tunne kaikkia samoja tunteita kuin me ihmiset, eikä Pikin suhteen kyse ollut kostamisesta tai kiusaamisesta uutta perhettään kohtaan. Eläinlääkäri Johanna Lankila on kirjoittanut hyvän artikkelin koskien kissojen rankaisemista, ja syitä miksi sitä ei pitäisi tehdä.

Vaikka Piki on joutunut nielemään tappionsa talon herruuden suhteen, niin kyllä häntä silti kohdellaan kuin kuninkaallista, onhan nyt ihmiset kissojensa alamaisia.

- Jonna P., Dewin blogivastaava sekä jälkihuolto

Mitä heille kuuluu nyt: Harmi-Ilonan kuulumiset

💚🏠 Ei nimi miestä pahenna, ei vaikka nimenä olisi Harmi-Ilona. Harmi-Ilona löysi oman loppuelämän kotinsa vuonna 2014, ja me saimme kuulla hänen kuulumisensa.

Harmi-Ilona jakoi kotinsa usean vuoden ajan Riesa-Lempin kanssa, joka jouduttiin valitettavasti viime vuoden marraskuussa lopettamaan syövän takia. Muutos on ollut iso, ja niin Harmilla kuin hänen omistajallaan on ollut sopeutumista uuteen tilanteeseen. Riesan poismenon jälkeen Harmi on muuttunut entistä enemmän hellyydenkipeäksi mammanpojaksi, joka on vallannut Riesa-Lempin nukkumapaikan sängyssä; pää tyynyn päällä, ja keho peiton alla lämpimässä. Hyvä lepopaikka on myös nojatuolin käsinojalla omistajan vieressä, tai kissoille hyvin perinteisessä paikassa, nimittäin tietokoneen näppäimistön päällä.

Harmi-Ilona oikealla, Riesa-Lempi vasemmalla

Harmi-Ilonalla on rakkautta jaettavaksi vain tietyille, erityisille persoonille; Riesa-Lempiä hän kovasti yritti leperrellä omaksi tyttöystäväkseen, mutta Riesa piti välit korrekteina, joten heidän suhteensa jäi vain kaveruudeksi. Aamuisin Harmi-Ilona antoi Riesalle naaman pesupalvelua, mutta noin viidennen nuolaisun jälkeen Riesalle riitti lähentely. Kaverukset söivät yhdessä ja tutkailivat ikkunalaudalla vierekkäin maailman menoa. Hippaleikit päättyivät usein siihen kun Riesa muisti olevansa hieno lady. Mitä tulee ihmisiin, niin omistajansa lisäksi Harmi suostuu palvelijansa vanhempia puskemaan heidät tavatessaan, mahdollisesti kylläkin vain sen takia, että se suo hyvän mahdollisuuden saada nameja. Omistajaa lainaten ’’satunnaiset vieraat saavat olla kiitollisia jos hän vaivautuu näyttäytymään’’.

Harmi-Ilonan sekä Riesa-Lempin nimet ovat omistajan mukaan sanaleikkejä, mutta harmia on Harmi-Ilona perheelle oikeasti tuottanut, sillä tämä herra on eläinlääkärin mukaan ’’perusterve kissa, mutta tapaturma-altis’’. Mökkielämä voi välillä olla vaarallista, varsinkin jos kissa päättää tehdä enemmän tuttavuutta puuhellan kanssa, tai muuten vain satuttamalla tassunsa aitauksessa johonkin. Vaikka pienet onnettomuudet ovat aiheuttaneet perheen elämään jännitystä, niin Harmi on hyvinvoiva. Kopittaminen tuottaa hänen tapauksessaan ihmisille tuskaa, ja se onkin ainut hetki kun herran rescuetausta tulee esiin, mutta muuten Harmi-Ilonasta ei sitä huomaa. Kaikesta huolimatta Harmi-Ilonan asiat ovat hyvin, ja hän on omistajalleen ’’harmi ilonani’’.

- Jonna P., Dewin blogivastaava sekä jälkihuolto