Kun aran kissan kesytyksestä puhutaan, oletetaan helposti sen olevan jotain hyvin aktiivista toimintaa, ja että kissa opetetaan käsiteltäväksi ja silitettäväksi ihmisen toimesta. "Sen kuin vain nappaan kissan syliin ja alan silittää sitä." Ei, silloin on kyse pakkokäsittelystä, joka voi olla erittäin vahingollista kissan luottamussuhteelle.
Kissan pakkokäsittelyn tulisikin olla niitä
historiaan jääviä negatiivisia koulutusmenetelmiä, joita arkojen
kissojen kanssa on käytetty. On tärkeää, ettei kissaa pakoteta
kosketettavaksi ja pakkosilittelyt ja -sylittelyt poistetaan
kesyttämisprosessista. Osa oppii sitä kautta sietämään ihmistä
ja tämän kosketusta, mutta harvemmin luottamaan ihmiseen saati
itse omaehtoisesti hakemaan koskettamista. Suurelle osalle
kissoista pakkokäsittely luo vain lukkoja, stressiä ja sitä kautta
terveydellisiä ongelmia. Lisäksi kissan luottamus ihmiseen kärsii.
|
||
Aran kissan kanssa
toimivan ihmisen, sijaiskodin tai uuden omistajan, tärkein tehtävä
on saada kissa luottamaan ihmiseen. Luottamuksen saavuttaminen
on pohja sille, että kissa kesyyntyy. Stressaantunut kissa ei
opi, ja kesyyntyäkseen, sosiaalistuakseen ja luottaakseen ihmiseen
sen pitää pystyä oppimaan. Meidän ihmisten puolestaan tulisi
oppia, että silittäminen ja käsitteleminen on monesti meitä
ihmisiä varten, eikä se kerro koko totuutta kissan kesyydestä tai
sen sosiaalisuudesta ihmistä kohtaan. Osalla kissoista kesyyntymisen
viimeinen vaihe on, kun se on rentoutunut ja viettää päivisin
aikaa esillä, touhuaa ja hakee kontaktia ihmiseen.
|
||
Voidaan puhua
kuvitteellisesta näkymättömästä rajasta, jonka kissa piirtää
ympärilleen, ja sitä tulisi ihmisen kunnioittaa saadakseen
kissan luottamuksen. Alkuun se alue on isompi ja mitä enemmän
kissa alkaa luottaa ihmiseen, sitä pienemmäksi alue menee.
Parhaassa tapauksessa alue pienenee sellaiseksi, että kissaa saa
silittää ja kissa hakeutuu ihmisen luokse hakemaan
kosketusta.
Karkeasti arat kissat voidaan jakaa kahteen pelkotyyppiin, jäätyviin/pakeneviin ja sähiseviin/muriseviin/aggressiivisiin. Jälkimmäiset varsinkin ovat niitä, joista virheellisesti monesti puhutaan villikissoina ja joiden ei uskota kesyyntyvän. Todellisuudessa pelkotyypillä ei ole mitään merkitystä sen kannalta kuinka helposti tai vaikeasti kissa alkaa luottaa ihmiseen ja käymään ihmisen kanssa sosiaalista kanssakäymistä.
Karkeasti arat kissat voidaan jakaa kahteen pelkotyyppiin, jäätyviin/pakeneviin ja sähiseviin/muriseviin/aggressiivisiin. Jälkimmäiset varsinkin ovat niitä, joista virheellisesti monesti puhutaan villikissoina ja joiden ei uskota kesyyntyvän. Todellisuudessa pelkotyypillä ei ole mitään merkitystä sen kannalta kuinka helposti tai vaikeasti kissa alkaa luottaa ihmiseen ja käymään ihmisen kanssa sosiaalista kanssakäymistä.
|
||
Sähisevää kissaa
harvemmin ihminen haluaa mennä käpälöimään, koska se puolustaa
itseään siinä kohtaa kynsin ja hampain. Sähinä on myös loistava
merkki, kissa viestittää sillä, että: ”Olet nyt liian lähellä,
minua pelottaa.” Raja on ylitetty.
Jäätyvä kissa taas on viestinnässään täysin erilainen ja sitä eivät kaikki malta kuunnella ja päädytään tilanteisiin, jossa hyvin stressaantunutta kissaa kosketaan ja luodaan noidankehä, jossa kissa on lukossa. Vaikka kissa olisi paikallaan ja antaisi koskea, se ei välttämättä nauti siitä. Onkin oleellista pitää mielessä, että kissat rauhoittelevat itseään ja purkavat stressiä kehräämällä. Se ei siis aina ole merkki siitä, että kissa nauttisi. Jos kissa makaa lamaantuneena paikallaan ja kehrää olet mahdollisesti ylittänyt rajan, pakkokäsittelet kissaa. Jos kissa on täysin lamaantuneen oloinen ja silmät tuijottavat isoina kaukaisuuteen, olet ylittänyt sen rajan. Niin kauan, kun kissa on rentoutunut ja tarkkailee puuhiasi, olet sen mielestä tarpeeksi kaukana.
Jäätyvä kissa taas on viestinnässään täysin erilainen ja sitä eivät kaikki malta kuunnella ja päädytään tilanteisiin, jossa hyvin stressaantunutta kissaa kosketaan ja luodaan noidankehä, jossa kissa on lukossa. Vaikka kissa olisi paikallaan ja antaisi koskea, se ei välttämättä nauti siitä. Onkin oleellista pitää mielessä, että kissat rauhoittelevat itseään ja purkavat stressiä kehräämällä. Se ei siis aina ole merkki siitä, että kissa nauttisi. Jos kissa makaa lamaantuneena paikallaan ja kehrää olet mahdollisesti ylittänyt rajan, pakkokäsittelet kissaa. Jos kissa on täysin lamaantuneen oloinen ja silmät tuijottavat isoina kaukaisuuteen, olet ylittänyt sen rajan. Niin kauan, kun kissa on rentoutunut ja tarkkailee puuhiasi, olet sen mielestä tarpeeksi kaukana.
|
||
Huom!! Helppo tapa
testata kissan stressi- ja rentoustasoa on herkut ja ruoka. Kissa
ei syö ollessaan stressaantunut. Suurinkaan herkku ei mene
alas, jos olet kissan mukavuusalueen sisällä.
Miten sitten arkaa kissaa aluksi kohdataan, että se oppisi luottamaan ihmiseen. Aran kissan tilan rajaaminen pienemmäksi on aina järkevämpää, kuin antaa sen huidella pitkin asuntoa. Kun kissa on eristyksissä, kissan näkymätöntä rajaa voidaan joutua ylittämään useinkin, koska vessalaatikko ja ruokakuppi voivat olla sen sisällä. Kuitenkin, kun pakolliset hommat on hoidettava, niitä tehdessä ei kiinnitetä suoraan katseella huomiota kissaan. Jutellaan kissalle ja samaan aikaan tyhjennetään vessa ja annetaan ruokaa. Sitten poistutaan rajan ulkopuolelle.
Miten sitten arkaa kissaa aluksi kohdataan, että se oppisi luottamaan ihmiseen. Aran kissan tilan rajaaminen pienemmäksi on aina järkevämpää, kuin antaa sen huidella pitkin asuntoa. Kun kissa on eristyksissä, kissan näkymätöntä rajaa voidaan joutua ylittämään useinkin, koska vessalaatikko ja ruokakuppi voivat olla sen sisällä. Kuitenkin, kun pakolliset hommat on hoidettava, niitä tehdessä ei kiinnitetä suoraan katseella huomiota kissaan. Jutellaan kissalle ja samaan aikaan tyhjennetään vessa ja annetaan ruokaa. Sitten poistutaan rajan ulkopuolelle.
|
||
Kun kissa alkaa
rentoutua, aletaan sitä kissan mukavuusaluetta pienentää ja
kommunikoida kissan kanssa mm. silmien siristelyllä. Mukavuusaluetta
voidaan pienentää esim. siirtämällä kättä tai jalkaa lähemmäs,
kun kissa on rauhallisessa tilassa, jäädään lähelle sitä rajaa
puuhailemaan (vaikka istuskelemaan ja lukemaan kirjaa) ja pikkuhiljaa
tehdään asioita lähempänä kissaa kuitenkin aina sen verran
etäällä, että kun kissa jännittyy tai alkaa sähistä
lopetetaan lähestyminen ja pysähdytään. Rajaa voi hyvin
pienentää ihan silläkin, että kävelee piilopaikan tai lepopaikan
ohitse – kissa oppii, ettet ole pakottamassa sitä vaan vain
ohikulkumatkalla.
|
||
Kissan koskettamista
kannattaa alkaa kokeilla vasta siinä kohtaa, kun olet kissan
mielestä kiinnostava ja luotettava. Eli se joko antaa tulla ilman
säpsähtämistä viereen, tai se tulee itse sinun lähellesi, esim.
ruoka-aikaan. Onkin järkevintä opettaa ensin kissa hakemaan
herkkuja tai ruokaa kädestä tai läheltä ihmistä, ennen kuin
pyritään koskettamaan. Kun kesytyksessä on päästy siihen
pisteeseen, että kissaa voi yrittää silittää, lähestyminen
aloitetaan päästä. Käsi ojennetaan kissalle haisteltavaksi.
Osalle kissoista toimii se, että käsi ojennetaan nyrkissä ja sitä
voi puskea.
Jos kissa koskettaessa vetäytyy, jäätyy, räppäisee kynsillä tai sähisee kannattaa siltä kerralta harjoittelu keskeyttää ja jatkaa myöhemmin uudelleen samasta kohtaa. Alkujaan arkaa kissaa ei missään tapauksessa kannata yrittääkään tehdä sylikesyksi, vaan sitä hellitään rapsuttelemalla ja silittelemällä, kunhan koskettaminen on alkanut tuntua hyvältä.
Jos kissa koskettaessa vetäytyy, jäätyy, räppäisee kynsillä tai sähisee kannattaa siltä kerralta harjoittelu keskeyttää ja jatkaa myöhemmin uudelleen samasta kohtaa. Alkujaan arkaa kissaa ei missään tapauksessa kannata yrittääkään tehdä sylikesyksi, vaan sitä hellitään rapsuttelemalla ja silittelemällä, kunhan koskettaminen on alkanut tuntua hyvältä.
|
||
Se, kuinka nopeasti kissa alkaa rentoutua ja luottaa ihmiseen on kissakohtaista. Samoin kuinka nopeasti sen kesyyntyminen lähtee etenemään. Osalla kestää kuukausia siirtyä vaiheesta toiseen, kun taas osa rentoutuu ihan parissa kuukaudessa kiukaan alla lymyävästä kissasta silitettäväksi kissaksi.
- Mira, Dewi ry:n varapuheenjohtaja & some- ja adoptiovastaava
- Mira, Dewi ry:n varapuheenjohtaja & some- ja adoptiovastaava
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti