27. maaliskuuta 2020

Arka kissa ja kesyyntyminen


Kun aran kissan kesytyksestä puhutaan, oletetaan helposti sen olevan jotain hyvin aktiivista toimintaa, ja että kissa opetetaan käsiteltäväksi ja silitettäväksi ihmisen toimesta. "Sen kuin vain nappaan kissan syliin ja alan silittää sitä." Ei, silloin on kyse pakkokäsittelystä, joka voi olla erittäin vahingollista kissan luottamussuhteelle.


Kissan pakkokäsittelyn tulisikin olla niitä historiaan jääviä negatiivisia koulutusmenetelmiä, joita arkojen kissojen kanssa on käytetty. On tärkeää, ettei kissaa pakoteta kosketettavaksi ja pakkosilittelyt ja -sylittelyt poistetaan kesyttämisprosessista. Osa oppii sitä kautta sietämään ihmistä ja tämän kosketusta, mutta harvemmin luottamaan ihmiseen saati itse omaehtoisesti hakemaan koskettamista. Suurelle osalle kissoista pakkokäsittely luo vain lukkoja, stressiä ja sitä kautta terveydellisiä ongelmia. Lisäksi kissan luottamus ihmiseen kärsii.

Yksi selvä pelkäämisen merkki on se, että kissan korvat "katoavat", kuten tässä Luikurilla.

Aran kissan kanssa toimivan ihmisen, sijaiskodin tai uuden omistajan, tärkein tehtävä on saada kissa luottamaan ihmiseen. Luottamuksen saavuttaminen on pohja sille, että kissa kesyyntyy. Stressaantunut kissa ei opi, ja kesyyntyäkseen, sosiaalistuakseen ja luottaakseen ihmiseen sen pitää pystyä oppimaan. Meidän ihmisten puolestaan tulisi oppia, että silittäminen ja käsitteleminen on monesti meitä ihmisiä varten, eikä se kerro koko totuutta kissan kesyydestä tai sen sosiaalisuudesta ihmistä kohtaan. Osalla kissoista kesyyntymisen viimeinen vaihe on, kun se on rentoutunut ja viettää päivisin aikaa esillä, touhuaa ja hakee kontaktia ihmiseen.

Dagmar van Pikis näyttää kantokopassa hyvinkin tavalliselta lemmikkikissalta. Todellisuudessa Dagmar pelkää ihmisiä, eikä hievahdakaan, kun sijaiskodin ihmiset ovat valveilla.

Voidaan puhua kuvitteellisesta näkymättömästä rajasta, jonka kissa piirtää ympärilleen, ja sitä tulisi ihmisen kunnioittaa saadakseen kissan luottamuksen. Alkuun se alue on isompi ja mitä enemmän kissa alkaa luottaa ihmiseen, sitä pienemmäksi alue menee. Parhaassa tapauksessa alue pienenee sellaiseksi, että kissaa saa silittää ja kissa hakeutuu ihmisen luokse hakemaan kosketusta.

Karkeasti arat kissat voidaan jakaa kahteen pelkotyyppiin, jäätyviin/pakeneviin ja sähiseviin/muriseviin/aggressiivisiin. Jälkimmäiset varsinkin ovat niitä, joista virheellisesti monesti puhutaan villikissoina ja joiden ei uskota kesyyntyvän. Todellisuudessa pelkotyypillä ei ole mitään merkitystä sen kannalta kuinka helposti tai vaikeasti kissa alkaa luottaa ihmiseen ja käymään ihmisen kanssa sosiaalista kanssakäymistä.


Grace kuuluu niihin kissoihin, jotka ilmoittavat rajan ylittämisestä sähinällä.

Sähisevää kissaa harvemmin ihminen haluaa mennä käpälöimään, koska se puolustaa itseään siinä kohtaa kynsin ja hampain. Sähinä on myös loistava merkki, kissa viestittää sillä, että: ”Olet nyt liian lähellä, minua pelottaa.” Raja on ylitetty.

Jäätyvä kissa taas on viestinnässään täysin erilainen ja sitä eivät kaikki malta kuunnella ja päädytään tilanteisiin, jossa hyvin stressaantunutta kissaa kosketaan ja luodaan noidankehä, jossa kissa on lukossa. Vaikka kissa olisi paikallaan ja antaisi koskea, se ei välttämättä nauti siitä. Onkin oleellista pitää mielessä, että kissat rauhoittelevat itseään ja purkavat stressiä kehräämällä. Se ei siis aina ole merkki siitä, että kissa nauttisi. Jos kissa makaa lamaantuneena paikallaan ja kehrää olet mahdollisesti ylittänyt rajan, pakkokäsittelet kissaa. Jos kissa on täysin lamaantuneen oloinen ja silmät tuijottavat isoina kaukaisuuteen, olet ylittänyt sen rajan. Niin kauan, kun kissa on rentoutunut ja tarkkailee puuhiasi, olet sen mielestä tarpeeksi kaukana.


Joillakin kissoilla tulee "huuhkajakorvat" pelätessään, kuten esimerkiksi Lenillä.

Huom!! Helppo tapa testata kissan stressi- ja rentoustasoa on herkut ja ruoka. Kissa ei syö ollessaan stressaantunut. Suurinkaan herkku ei mene alas, jos olet kissan mukavuusalueen sisällä.

Miten sitten arkaa kissaa aluksi kohdataan, että se oppisi luottamaan ihmiseen. Aran kissan tilan rajaaminen pienemmäksi on aina järkevämpää, kuin antaa sen huidella pitkin asuntoa. Kun kissa on eristyksissä, kissan näkymätöntä rajaa voidaan joutua ylittämään useinkin, koska vessalaatikko ja ruokakuppi voivat olla sen sisällä. Kuitenkin, kun pakolliset hommat on hoidettava, niitä tehdessä ei kiinnitetä suoraan katseella huomiota kissaan. Jutellaan kissalle ja samaan aikaan tyhjennetään vessa ja annetaan ruokaa. Sitten poistutaan rajan ulkopuolelle.


Toisilla kissoilla, kuten Menni van Pikiksellä, pelkotila näkyy koko olemuksesta.

Kun kissa alkaa rentoutua, aletaan sitä kissan mukavuusaluetta pienentää ja kommunikoida kissan kanssa mm. silmien siristelyllä. Mukavuusaluetta voidaan pienentää esim. siirtämällä kättä tai jalkaa lähemmäs, kun kissa on rauhallisessa tilassa, jäädään lähelle sitä rajaa puuhailemaan (vaikka istuskelemaan ja lukemaan kirjaa) ja pikkuhiljaa tehdään asioita lähempänä kissaa kuitenkin aina sen verran etäällä, että kun kissa jännittyy tai alkaa sähistä lopetetaan lähestyminen ja pysähdytään. Rajaa voi hyvin pienentää ihan silläkin, että kävelee piilopaikan tai lepopaikan ohitse – kissa oppii, ettet ole pakottamassa sitä vaan vain ohikulkumatkalla.

Esimerkiksi Fiina on rennosti ja pötköttelee vatsa pystyssä ihmisten läsnäollessa, mutta häntä ei saa tulla metriä lähemmäksi.

Kissan koskettamista kannattaa alkaa kokeilla vasta siinä kohtaa, kun olet kissan mielestä kiinnostava ja luotettava. Eli se joko antaa tulla ilman säpsähtämistä viereen, tai se tulee itse sinun lähellesi, esim. ruoka-aikaan. Onkin järkevintä opettaa ensin kissa hakemaan herkkuja tai ruokaa kädestä tai läheltä ihmistä, ennen kuin pyritään koskettamaan. Kun kesytyksessä on päästy siihen pisteeseen, että kissaa voi yrittää silittää, lähestyminen aloitetaan päästä. Käsi ojennetaan kissalle haisteltavaksi. Osalle kissoista toimii se, että käsi ojennetaan nyrkissä ja sitä voi puskea.

Jos kissa koskettaessa vetäytyy, jäätyy, räppäisee kynsillä tai sähisee kannattaa siltä kerralta harjoittelu keskeyttää ja jatkaa myöhemmin uudelleen samasta kohtaa. Alkujaan arkaa kissaa ei missään tapauksessa kannata yrittääkään tehdä sylikesyksi, vaan sitä hellitään rapsuttelemalla ja silittelemällä, kunhan koskettaminen on alkanut tuntua hyvältä.


Eedi oli samaan sijaiskotiin menneistä pennuista arin, mutta pikkuhiljaa hänestäkin on kuoriutunut reipas pikkuneiti.

Se, kuinka nopeasti kissa alkaa rentoutua ja luottaa ihmiseen on kissakohtaista. Samoin kuinka nopeasti sen kesyyntyminen lähtee etenemään. Osalla kestää kuukausia siirtyä vaiheesta toiseen, kun taas osa rentoutuu ihan parissa kuukaudessa kiukaan alla lymyävästä kissasta silitettäväksi kissaksi.

- Mira, Dewi ry:n varapuheenjohtaja & some- ja adoptiovastaava

1. maaliskuuta 2020

Kissa ja kantokoppa

Miten saada kissa kantokoppaan?  Troubleshooterimme Jenny kokosi vinkkejä siitä, miten kissaa voi totutella kantokoppaan ja millä keinoin kissan kopittaminen onnistuu. Troubleshooterimme Linda puolestaan kertoo varatoimenpiteestä, eli pyyhetaktiikasta, jos kissa tarvitsee kopittaa lyhyellä varoitusajalla.

Kissan kantokoppa ei ole se tyylikkäin sisustuselementti, mutta kissan koppasuhdetta ajatellen se olisi hyvä pitää esillä heti alusta alkaen. Jos kissa ei itsenäisesti ota koppaa pesäpaikakseen, voi sinne heitellä herkkuja, ja antaa kissan rauhassa tutustua koppaan. Jos vaikuttaa siltä, ettei kissa herkuista huolimatta uskalla mennä koppaan, voi oven irrottaa ja kokeilla alkuun ilman. Kissa on kuitenkin hyvä totuttaa myös ritiläoveen. Anna kissalle aikaa. Joskus lisänäkösuoja auttaa ja kissa tykästyy koppaan, kun sen päälle on asetettu kevyesti esimerkiksi huivi.


Yhdistyksellämme kissat ovat usein ennen ensimmäistä eläinlääkärikäyntiä vielä hyvin arkoja, eivätkä edes välttämättä liiku asunnossa ihmisen nähden. Meillä siis ani harvoin kissan saa koppaan siten, että sen vain ottaa syliin ja laittaa koppaan.

Arka kissa ja eläinlääkärikäynti

Jos asunnossa on pieni suljettava tila, jossa ei ole pakoreittejä tai piilopaikkoja (esim. kylpyhuone), vie koppa sinne. Aseta koppa niin, että kissa kokee olevansa kopassa piilossa (oviaukko poispäin aukeasta tilasta). Kuitenkin niin, että ovi mahtuu sulkeutumaan vaivatta. Tutustu kantokopan oven lukitusmekanismiin ennalta.


Ala ruokkimaan kissaa kopan kanssa samassa tilassa viikkoa ennen eläinlääkärikäyntiä, jotta ruokintapaikasta tulee kissalle rutiini. Eläinlääkäriaikaa edeltävänä iltana, minimoi tilan piilopaikat ja ruoki kissa tilaan. (Huom. 12 tunnin ravinnottomuus rauhoituksen vaativissa käynneissä.) Kun kissa menee syömään, sulje huoneen ovi. Tilan ovi kannattaa jättää syömisen ajaksi vain raolleen, jolloin ovea sulkiessa kissalla on lyhyempi aika reagoida ja paeta huoneesta. Seuraavana päivänä, kissa toivottavasti on piiloutunut koppaan ja enää tarvitsee sulkea kopan ovi turhia viivyttelemättä.

Jos kissa puolestaan on jo valmiiksi eristetty yhteen huoneeseen, aseta koppa huoneeseen niin, että se kokee olevansa kopassa piilossa ja niin, että ovi mahtuu sulkeutumaan. Heitä koppaan nameja tai aseta kissan ruokakuppi koppaan (jos kissa oleskelee kopassa jo muutenkin tämä ei ole tarpeen). Eläinlääkäriä edeltävänä iltana minimoi tilasta muut piilot. Seuraavana päivänä kissan toivottavasti piilouduttua koppaan, sulje kopan luukku.

Älä jätä koppaan sulkemista viime tippaan. Jos kissa pääsee livahtamaan luukkua sulkiessa, on enemmän aikaa reagoida, jos tämä tapahtuu ajoissa.


Koppatreeni kissan rentoutuessa 

Sijoita kuljetuskoppa tilaan, jossa kissa viettää paljon aikaa ja aseta koppaan pehmusteeksi tutulta tuoksuva pyyhe tai muunlainen pehmuste. Jos kissa ei heti innostu kopasta, ala piilottamaan koppaan ja muualle asuntoon raksuja tai herkkuja. Kun kissa alkaa tottumaan ihmiseen ja koppaan, voi koppatreeniä jatkaa seuraavaan vaiheeseen ja alkaa heittelemään kissalle koppaan raksuja tai nameja. Kissan voi houkutella koppaan myös lelun tai laserin avulla. Älä etene liian nopeasti ja pelästytä kissaa heti kokeilemalla oven sulkemista. 

Kun kissa uskaltaa syödä nameja kädestä, anna kissalle kopassa namit kädestä. Kun kissa vaikuttaa rentoutuneelta ihmisen läheisyyteen kopan vierellä, syötä nameja ritilän välistä ritilän vielä ollessa auki. Jos kissa vaikuttaa rennolta, sulje ritilää asteittain ja palkitse kissa namilla. Harjoittele alkuun luukun sulkemista, mutta jätä lukitsematta. Kun kissa ottaa namin, avaa luukku. Pidennä pikkuhiljaa luukun kiinnioloaikaa ja syötä kissalle nameja kädestä. Lopulta voitte kokeilla luukun lukitsemista, jonka jälkeen kissa palkitaan ja lukitus avataan.


Hidas eteneminen on aina parempi kuin nopea. Lue kissan reaktioita. Jos kissa pelästyy, palaa harjoittelussa taaksepäin niin pitkälle, että kissa jälleen rentoutuu. Jopa kesyyntyneen kissankin kanssa koppaharjoitteluun on hyvä varata viikkoja. 

Jos kissa tarvitsee viedä eläinlääkäriin ja toimenpiteessä vaaditaan ravinnotta oloa, ensisijaisesti kannattaa yrittää saada kissa koppaan lelun tai laserin avulla (tätäkin kannattaa harjoitella ennalta). Jos tämä ei onnistu, voi kissan houkutella koppaan pienellä määrällä herkkuja. Muista pitää annos pienenä, sillä paastolla on syynsä. Paastolla pyritään välttämään oksenteluun liittyviä riskejä kissan ollessa tajuton. Oksennuksen joutuessa keuhkoihin, on seurauksena hengenvaarallinen tila.


Pyyhetaktiikka

Jos kissa ei millään ilveellä suostu menemään koppaan tai eteen tulee yllättäen päivystysreissu, kannattaa turvautua pyyhetaktiikkaan. Kun kissa on eristetty yhteen huoneeseen, se yleensä tässä vaiheessa on jo piilossa tai piiloutuu, kun tajuaa, että nyt olisi äkkilähtö lääkäriin. Kissa löytyy sängyn tai sohvan alta, hyllyn tai lipaston takaa tms. Ota esiin pyyhkeitä, lakanoita, tyynyjä ja/tai kylppärin matto, sekä mielellään avuksi myös yhdet apukädet. Kannattaa myös laittaa kunnon hanskat käteen, sillä täysin käsiteltävä käsikesykin kissa saattaa kipeänä ja/tai stressaantuneena käyttäytyä arvaamattomasti. Lue siis kissan kehonkieltä.

Aseta kantokoppa kissan piilopaikan "suulle" niin, että kopan ovi mahtuu sulkeutumaan. Estä pyyhkeillä/lakanoilla kissan kulkusuunnat piilopaikastaan muualle. Näin ollen kissalle syntyy vain yksi ainut vaihtoehto liikkua pois huonekalun alta tai huonekalun takaa, ja vastassa on kantokoppa. Muista estää pyyhkeellä/lakanalla myös se mahdollisuus, että kissa ei hyppää kantokopan ylitse.

Jos kissa jähmettyy paikoilleen, suojaa kätesi kunnon hanskalla tai kietomalla sen ympärille paksu pyyhe, ja työnnä kevyesti kissaa liikkeelle. Jos kissa on sellaisessa paikassa piilossa, ettet yletä kädellä avittamaan, voit myös kantokopan vastakkaisesta suunnasta koputella tai pitää jotain meteliä, jota kissa lähtee karkuun päätyen koppaan. Jos kissa ei liiku ja on riski, että kissa hyökkii, kannattaa oman turvallisuuden vuoksi käyttää jotain kättä pidempää, ja yrittää sillä saada avitettua kissa liikkeelle kohti koppaa.


- Dewi ry:n sijaiskotitiimiläiset Jenny ja Linda