Kissan eristäminen on tärkeää, kun kissa muuttaa uuteen ympäristöön, ja varsinkin silloin, kun kissa tulee suoraan ulkoa sijaiskotiin. Tässä blogitekstissä kerromme, mitä eristäminen tarkoittaa, miten eristäminen toteutetaan, milloin eristetään, ja miksi niin tehdään.
Meillä Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:ssä eristämisen
laiminlyönti on vakava asia, ja sijaiskoti kantaa itse vastuun, jos
laiminlyönnin vuoksi esim. sijaiskodin omat kissat sairastuvat.
Mitä tarkoittaa
eristäminen?
Eristämisellä tarkoitetaan tilannetta, kun kissan liikkumatilaa rajoitetaan alussa, ja se on täysin erossa asunnon mahdollisista muista eläimistä. Dewin kissa eristetään lähtökohtaisesti aina, kun kissa muuttaa uuteen ympäristöön. Kissa eristetään, kun se tulee sijaiskotiin suoraan populaatiopaikalta, hoitolalta, toisesta sijaiskodista tai vanhasta kodista.
Ainoastaan silloin eristämistä ei välttämättä tarvita, kun kissa on täysin kesy eikä stressaannu muutoksista JA kun asunnossa ei ole muita eläimiä. Tosin täysin käsikesy ja ihmisrakas kissakin voi muutoksen myötä stressaantua aluksi, jolloin eristäminen on silloinkin tärkeää. Siksi ohjeistammekin jokaista kissan adoptoijaa ensiksi eristämään uuden tulokkaan, jotta kotiutuminen ja asunnon muihin eläimiin tutustuminen sujuisi mahdollisimman hyvin.
Mitä tarkoittaa täyseristys?
Täyseristys tehdään silloin, kun kissa tulee suoraan ulkoa sijaiskotiin tai kun tiedetään, että kissalla on jokin tartuntauti. On oleellista pestä kädet aina, kun eristystilasta poistutaan, ja ettei eläimiä käsitellä perätysten täyseristyksen aikana ilman, että kädet pestään välissä. Eristysaikana myöskään tekstiilejä, kuten pyyheitä tai tyynyjä ei tule siirtää tilojen välillä ilman, että niitä pestään välillä. Myöskin ruoka- ja juomakupit ovat eristyksessä olevalla omat ja kuppeja ei vaihdeta keskenään ilman huolellista pesua.
Ainoastaan silloin eristämistä ei välttämättä tarvita, kun kissa on täysin kesy eikä stressaannu muutoksista JA kun asunnossa ei ole muita eläimiä. Tosin täysin käsikesy ja ihmisrakas kissakin voi muutoksen myötä stressaantua aluksi, jolloin eristäminen on silloinkin tärkeää. Siksi ohjeistammekin jokaista kissan adoptoijaa ensiksi eristämään uuden tulokkaan, jotta kotiutuminen ja asunnon muihin eläimiin tutustuminen sujuisi mahdollisimman hyvin.
Mitä tarkoittaa täyseristys?
Täyseristys tehdään silloin, kun kissa tulee suoraan ulkoa sijaiskotiin tai kun tiedetään, että kissalla on jokin tartuntauti. On oleellista pestä kädet aina, kun eristystilasta poistutaan, ja ettei eläimiä käsitellä perätysten täyseristyksen aikana ilman, että kädet pestään välissä. Eristysaikana myöskään tekstiilejä, kuten pyyheitä tai tyynyjä ei tule siirtää tilojen välillä ilman, että niitä pestään välillä. Myöskin ruoka- ja juomakupit ovat eristyksessä olevalla omat ja kuppeja ei vaihdeta keskenään ilman huolellista pesua.
Mihin eristetään?
Ulkoa ja hoitolalta
tulevan kissan kohdalla Dewi suosittelee aina eristämistä
kylpyhuoneeseen tilan pestävyyden vuoksi. Muutto on aina kissalle stressi, ja stressi saattaa oireilla ohipissailuilla. Kuitenkin joissain
sijaiskodeissa kylpyhuone on sen verran pienempi, että jos oletus
eristyksen pituudesta on pitkä, eristystilana voidaan käyttää
muuta tilaa. Eristystilan on kuitenkin hyvä olla sen kokoinen, että sinne saa mahtumaan kissanvessan, ruokakipot ja piilopaikkoja.
Miten eristetään?
Kuljetusboksin tai kangaspesän voi jättää kissalle piilopaikaksi, mutta myös lavuaarikaapin alunen tai pesukoneen taus ovat hyviä piilopaikkoja kissan näkökulmasta. Oleellista on, että ainoana piilopaikkana ei ole katettu vessa, ettei kissan tarvitse kököttää ulosteiden keskellä.
Miten eristetään?
Helpoiten kissalle saadaan luotua turvallisuuden tunnetta rajaamalla se pienehköön tilaan. (Huom: 22 neliöinen yksiö on jo aivan liian iso tila.) Tilassa tulee olla perustarpeet (vessa ja ruokaa) sekä piilopaikkoja. Pienessä tilassa kissa uskaltaa lähteä liikkeelle nopeammin ja pystyy näin tehokkaammin toteamaan paikan turvalliseksi, kun ihminen ei ole siellä.
Kuljetusboksin tai kangaspesän voi jättää kissalle piilopaikaksi, mutta myös lavuaarikaapin alunen tai pesukoneen taus ovat hyviä piilopaikkoja kissan näkökulmasta. Oleellista on, että ainoana piilopaikkana ei ole katettu vessa, ettei kissan tarvitse kököttää ulosteiden keskellä.
Tilan tulisi olla sellainen, ettei ihminen käy siellä jatkuvasti eikä viivy siellä pidempiä aikoja. Jos tila on kylpyhuone, kannattaa miettiä, onko pakko päästä suihkuun tai pestä pyykkiä heti seuraavana aamuna kissan saapumisesta vai voiko se odottaa hieman pidempään, varsinkin jos kissa ei ole syönyt.
Eristys on myös hyvä paikka seurata kissan syömistä ja kissa löytää ruokakupin takuulla. Jos kissa on todella stressaantunut, se voi näännyttää itsensä.
Kuinka pitkään
eristetään?
Kuinka pitkään
kissaa eristetään riippuu siitä, mitkä ovat kissan lähtökohdat ja onko asunnossa ennestään kissoja.
1. Kissa tulee ulkoa/hoitolalta eikä sijaiskodissa ole muita eläimiä
1. Kissa tulee ulkoa/hoitolalta eikä sijaiskodissa ole muita eläimiä
Ulkoa tai häkkioloista tuleva kissa on erittäin peloissaan uudesta tilanteesta, eikä se välttämättä osaa käydä hiekkalaatikolla, tai se saattaa paastota. Eristystä voidaan alkaa purkaa siinä kohtaa, kun kissa syö, pissaa ja kakkaa normaalisti, on saanut ensimmäisen matokuurin eikä se ripuloi.
2. Kissa tulee
ulkoa/hoitolalta ja sijaiskodissa on muita eläimiä
Ulkoa tai
häkkioloista tuleva kissa on erittäin peloissaan uudesta
tilanteesta, eikä se välttämättä osaa käydä hiekkalaatikolla, tai se saattaa paastota. Jos sijaiskodissa on
jo ennestään muita eläimiä, eristystä jatketaan, kunnes kissa on
käynyt ensimmäisen kerran eläinlääkärissä, saanut ensimmäisen rokotteen ja toipunut
käynnistä viikon. Tässä kohtaa voidaan aloittaa
tutustuttaminen hajujen vaihdolla edeten näkökontaktiin kissojen
reaktioita kuunnellen.
3. Hoidettu kissa tulee toisesta sijaiskodista eikä sijaiskodissa ole muita eläimiä
3. Hoidettu kissa tulee toisesta sijaiskodista eikä sijaiskodissa ole muita eläimiä
Tällaisessa tilanteessa kissa on käynyt jo eläinlääkärissä, siltä on testattu FIV/FeLV, ja se on saanut tarvittavat tehosterokotteet. Jos kissalla on ripulia, oireilun taustasyistä suljetaan pois sisäloiset ja tartuntataudit. Kissa pidetään
eristyksissä, kunnes se on rentoutunut sen verran, että se alkaa syödä ja käydä vessassa. Sen jälkeen
oven voi jättää raolleen illalla niin, että kissa pääsee
tutustumaan uuteen paikkaan.
4. Hoidettu kissa tulee toisesta sijaiskodista/hätämajoituksesta ja sijaiskodissa on muita eläimiä
4. Hoidettu kissa tulee toisesta sijaiskodista/hätämajoituksesta ja sijaiskodissa on muita eläimiä
Kissa on tässä kohtaa käynyt jo eläinlääkärissä, siltä on testattu FIV/FeLV, ja se on saanut tarvittavat tehosterokotteet. Jos kissalla on ripulia, oireilun taustasyistä suljetaan pois sisäloiset ja tartuntataudit. Eläimiä eristetään toisistaan, kunnes tullut kissa syö kunnolla ja käy vessassa. Tässä kohtaa voidaan aloittaa tutustuttaminen hajujen vaihdolla edeten näkökontaktiin kissojen reaktioita kuunnellen.
Miksi eristetään?
Pääsyitä eristämiseen on neljä; stressi, sisäsiisteys, tartuntataudit ja eläinten väliset konfliktit.
1. Stressi
Muutto paikasta
toiseen on kissalle stressi, stressin määrä vain vaihtelee
kissayksilöiden välillä. Osa kissoista oirehtii stressistä
syömättömyydellä tai pissailemalla vääriin paikkoihin. Täysin
kesylle kissallekin muutto voi olla sen verran stressaava, ettei se
syö heti kunnolla.
Kissalle, joka tulee
ulkoa ja/tai joka ei luota ihmiseen, muutto uuteen ympäristöön ja vieraiden
ihmisten luokse on valtava stressitekijä. Sijaiskodin ensimmäinen
tehtävä onkin tehdä uudesta tilanteesta kissalle siedettävä ja
sellainen, että kissan stressitasot lähtevät laskemaan.
2. Sisäsiisteys
2. Sisäsiisteys
Osa
populaatiokissoista, ovat ne sitten ulko- tai sisäpopulaatiosta, ei
ole koskaan nähnyt kissanvessaa tavallisella sisällöllä. Kissa on
saattanut tehdä tarpeensa aina ulos tai esim. vatiin, jossa on sanomalehtisilppua. Vaikka suurin osa
aikuisista kissoista tajuaa heti vessalaatikon tarkoituksen tulee
välillä vastaan kissoja, joille vessalaatikon löytäminen vie
aikaa.
Pentujen kohdalla
riski siihen, että tarpeet ovat muualla kuin laatikossa on suurempi.
Oman lukunsa
aiheuttavat ripuloivat kissat. Ohipissojen ja -kakkojen paikallistaminen ja siivoaminen onnistuu paljon helpommin kylpyhuoneen lattialta kuin esimerkiksi olohuoneen nukkamatolta.
3. Tartuntataudit
3. Tartuntataudit
Populaatiokissoilla
on enemmän ja vähemmän tartuntatauteja, joista osat leviävät
erittäin helposti ja osa taas hyvinkin heikosti. Eristyksellä
ei saada kaikkia taudinaiheuttajia pysäytettyä, kissarutto esim.
kulkee hyvin tehokkaasti ihmisten mukana ja osan, kuten FIV-viruksen
leviämisen, eristys pysäyttää kokonaan. Eristyksen lisäksi
onkin tärkeää pitää kaikkien asunnossa olevien kissojen
rokotteet kissaflunssien ja kissaruton osalta ajan tasalla ja
huolehtia tehosterokotteista huolella.
Jos kissa oireilee
(ripuloi, yskii, sen silmät rähmivät, tai se on räkäinen)
eristystä ei pureta ennen kuin oireilu on loppunut tai kissasta on
otettu asianmukaiset laboratorionäytteet ja niiden tulokset on
saatu. Jos kissalla todetaan jokin lääkehoidolla hoidettava
tartuntatauti, se hoidetaan ennen eristyksen purkamista.
Eristys helpottaa
sijaiskodin elämää eniten silloin, kun kissalla todetaan
tartuntatauti, joka jää elämään pinnoille ja jonka vuoksi kaikki
pinnat, mihin kissa tai sen karvat ovat voineet koskea, täytyy
desinfioida.
4. Eläinten väliset konfliktit
4. Eläinten väliset konfliktit
Yksi syy, miksi
kissoja palaa yhdistyksille ja miksi kissat joutuvat vaihtamaan
sijaiskotia, ovat eläinten väliset konfliktit. Parhaimmassa
tapauksessa kissat eivät ole moksiskaan toisistaan vaan kohtelevat
toisiaan kuin olisivat olleet erossa olleet parhaat kaverukset.
Pahimmillaan meillä on yksi tai useampi pahasti loukkaantunut kissa
ja verillä oleva ihminen, joka on mennyt väliin, ja kissojen välit
ovat pilalla ikuisesti.
Yllättävä uuden kissan tuleminen reviirille nostaa kuitenkin lähes poikkeuksetta kissojen stressitasoja. Se voi johtaa siihen, että yksi tai useampi kissoista ei syö, panttaa tarpeitaan tai/ja kyhjöttää jossain nurkassa tekeytyen mahdollisimman pieneksi. Kun ensin eristämme kissat toisistaan ja sen jälkeen alamme totuttaa niitä rauhallisesti toisiinsa, on todennäköisempää, että vältymme niiden välisiltä konflikteilta.
Hyviä ohjeita
tutustuttamiseen:
- Mira, Dewi ry:n varapuheenjohtaja, adoptio- ja somevastaava