31. heinäkuuta 2021

Käyttäytyminen ja hyvinvointi – erottamaton parivaljakko

Käyttäytyminen on tiiviisti yhteydessä hyvinvointiin. Käyttäytymistä voidaankin käyttää hyvinvoinnin mittarina, mutta toisaalta kissan persoonallisuus voi myös itsessään vaikuttaa hyvinvointiin. Kissan käyttäytymisen ymmärtäminen on siis tärkeää hyvinvoinnin takaamiseksi.

Hyvinvoinnin aakkoset 

Hyvinvointi on yksilön itsensä henkilökohtainen kokemus omasta fyysisestä, sosiaalisesta ja psyykkisestä toimintakyvystään. Hyvinvointi jaetaan usein eri osa-alueisiin, esimerkiksi fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, jotka ovat kuitenkin vahvasti yhteydessä toisiinsa.

Fyysinen hyvinvointi käsittää fyysisen toimintakyvyn ja terveyden. Kissan fyysistä hyvinvointia voidaan pitää hyvänä, jos sen liikkuminen on kivutonta, se fyysisesti kykenee toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan eikä sillä ole hoitamattomia sairauksia.


Toukokuun 2021 lopussa populaatiosta loukutettu Harmak kesyyntyi parissa kuukaudessa rennoksi, leikkiväksi kissaherraksi kissaseuran, ruoka-aktivoinnin ja leikittämisen ansiosta. (Harmak etsii kotia!)

Henkinen hyvinvointi voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: positiiviseen hyvinvointiin ja negatiiviseen pahoinvointiin. Henkinen hyvinvointi tarkoittaa positiivisia tunnetiloja, esimerkiksi tyytyväisyyden ja onnellisuuden kokemusta. Henkinen pahoinvointi taas tarkoittaa negatiivisia tunnetiloja, kuten ahdistusta ja pelkoa. Kissan henkinen hyvinvointi on hyvällä tolalla, jos se kokee säännöllisesti positiivisia tunteita ja vain harvoin lyhytaikaisia negatiivisia tunteita.

Stressin vaikutukset näkyvät kaikkialla

Kissan säikähtäessä sen elimistössä käynnistyy akuutti stressireaktio, johon osallistuvat aivojen ja keskushermoston tiettyjen alueiden lisäksi myös lisämunuaiset. Akuutti stressireaktio on kaikille eläimille hyödyllinen ominaisuus, koska se käynnistää ”taistele tai pakene” -reaktion, joka mahdollistaa luonnossa esimerkiksi saalistajalta pakenemisen.

Pahoinvointi, niin fyysinen kuin henkinenkin, voi kuitenkin aiheuttaa kroonista stressiä, jossa akuutti stressireaktio jää päälle. Tällöin elimistö on jatkuvassa valmiustilassa ja stressin vaikutukset muuttuvat haitallisiksi. Esimerkiksi terveysongelmat voivat aiheuttaa kroonista stressiä, mutta toisaalta krooninen stressi itsessään heikentää terveyttä. Kroonisen stressin tiedetään muun muassa lisäävän sydänsairauksien riskiä, heikentävän immuunipuolustusta ja voivan jopa lyhentää elinikää. Kissoilla stressi ja stressiherkkyys oireilee usein idiopaattisena kystiittinä, virtsarakon tukalana kiputilana.


Micetto von Turnurrin ensimmäisinä päivinä sijaiskodeissa stressi oli selvästi nähtävissä kissan ulkoisesta olemuksesta. Huhtikuussa 2021 loukutettu Micetto on jo paljon rennompi, ja etsii nyt kotia.


Käyttäytyminen hyvinvoinnin mittarina

Kissan hyvinvointia ei voi mitata suoraan. Kissan fyysistä terveyttä on toki mahdollista tutkia eläinlääkärin vastaanotolla, mutta sen omaa kokemusta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan ei pystytä mittaamaan. Sen sijaan koetun hyvinvoinnin mittarina käytetään kissan käyttäytymistä.

Kissan käyttäytyminen voi muuttua kivun tai sairauden myötä. Kivulias tai sairas kissa voi olla ärtyisä ja suhtautua vihaisesti muihin kissoihin ja kosketukseen tai vetäytyä normaalia enemmän omiin oloihinsa ja väistää kosketusta. Tällaiset käytösmuutokset ovat aina syy eläinlääkärivisiittiin, erityisesti jos kissa on jo seniori-ikäinen. On myös tärkeää opetella tuntemaan oman kissansa elekieli ja normaali käyttäytyminen, jotta havaitsisi nämä käytösmuutokset.

Kissan käytösongelmat voivat myös olla merkki kroonisesta stressistä. Esimerkiksi pakko-oireinen käyttäytyminen, kuten liiallinen turkin peseminen tai kankaan/villan imeminen ja tarpeiden tekeminen vääriin paikkoihin voivat johtua terveysongelmista, mutta myös stressistä. Jos terveydellistä syytä epänormaaliin käyttäytymiseen ei löydy, on syytä epäillä stressiä ja pyrkiä minimoimaan sen aiheuttajat. 

Stressiä voi pyrkiä vähentämään monin keinoin. Esimerkiksi ympäristön ennustettavuus vähentää stressiä, joten rutiinien vahvistaminen voi auttaa stressin lievittämisessä. Monikissatalouksissa kissojen huonot keskinäiset välit lisäävät stressiä, joten yhteenotot kannattaa pyrkiä estämään ja lisätä positiivisia kokemuksia esimerkiksi leikittämällä ja namittamalla kissoja lähekkäin. Kissan ja omistajan väliseen suhteeseen panostaminen voi myös vähentää kissan stressiä. Ympäristön virikkeellistäminen, kuten kiipeilymahdollisuuksien ja piilopaikkojen lisääminen, leikittäminen ja ruoan tarjoaminen aktivointikupeista tai älypeleistä voi myös laskea stressitasoja. 

Positiiviset käytösmuutokset voivat kertoa hyvinvoinnin parantumisesta. Kun populaatiosta loukutettu kissa rohkaistuu leikkimään, lähestymään ihmistä ja jopa pyytämään rapsutuksia, on se ympäristöön tottumisen lisäksi merkki siitä, että muutoksesta johtuva stressi on vähentynyt. 

Käyttäytymisen hyvinvointivaikutukset

Sen lisäksi että kissan käyttäytymistä voi käyttää hyvinvoinnin mittarina, myös käyttäytyminen, tai tarkemmin kissan persoonallisuus vaikuttaa hyvinvointiin. Persoonallisuus tarkoittaa niitä tapoja käyttäytyä, jotka ovat pysyviä ominaisuuksia läpi kissan elämän ja erottavat sen muista kissayksilöistä. 

Esimerkiksi pelokkuus aiheuttaa kroonista stressiä silloin, kun pelko on jatkuvaa ja voimakasta. Lyhytaikainen pelko, esimerkiksi silloin kun kissa vaihtaa kotia tai populaatiosta loukutettu arka mutta ihmisiin pian tottuva kissa tuodaan sijaiskotiin, ei todennäköisesti aiheuta stressin tuomia terveysongelmia, vaikka muutoksiin liittyisikin stressiä. Jos kissa taas on synnynnäisesti arka ja pelkää ”kaikkea”, voi pelokkuus johtaa terveysongelmiin.

Suurin osa kissoista nauttii toisten kissojen seurasta. Eläminen muiden kissojen kanssa parantaa tällaisten kissojen hyvinvointia lisäämällä positiivisia tunnetiloja. On epäilty, että sosiaaliset suhteet saman lajin edustajien kanssa lisäävät stressinsietokykyä ja parantavat hyvinvointia myös sitä kautta. Jotkin kissat kuitenkin pelkäävät muita kissoja tai suhtautuvat niihin vihamielisesti esimerkiksi vahvan reviiritietoisuuden takia. Vaikka sosiaaliset suhteet yleensä parantavat hyvinvointia, tällaisilla kissoilla hyvinvointi voi heikentyä ja stressi lisääntyä muiden kissojen kanssa eläessä.


Jo adoptoidut Tuutikki ja Lumikki. Kissat tulivat hyvin toimeen, kuten kuvasta näkyy, mutta niille etsittiin eri kodit, sillä Tuutikki tarvitsi riehakkaampaa leikkiseuraa ja Lumikki puolestaan rauhallisemman kissakaverin.

Samalla tavalla positiiviset kokemukset ihmisistä parantavat hyvinvointia, kun taas negatiiviset heikentävät sitä. Se, miten paljon kissa haluaa olla ihmisen kanssa ja miten vahvasti kissa suhtautuu positiivisiin ja negatiivisiin kokemuksiin riippuvat kissan persoonallisuudesta. Omistaja voi vaikuttaa tarjoamiinsa kokemuksiin tulkitsemalla kissan elekieltä, esimerkiksi tarjoamalla rapsutuksia vain silloin, jos kissa niitä haluaa ja välttämällä negatiivisia kokemuksia, esimerkiksi kissan rankaisemista.

Voimakkaimmin käyttäytymiseen vaikuttavat kissan perimä ja varhaiselämän kokemukset. Aikuisen kissan käyttäytyminen voi muuttua ja haluttuja käyttäytymistapoja voidaan vahvistaa, mutta todella arasta ja stressiherkästä aikuisesta kissasta ei voi leipoa rohkeaa. Kasvattajilla onkin suuri vastuu kasvattiensa hyvinvoinnista, sekä jalostusyksilöiden valinnassa että kissojen pentuajan kokemuksissa.

- Milla Salonen, tutkijatohtori Helsingin yliopistosta

Lue myös Kun kissa tulee -blogitekstistä vinkkejä mm. kissojen tutustuttamiseen ja Kissan aktivointi -blogitekstistä vinkkejä aktivointiin ja kissan elämänlaadun parantamiseen.


Tuutikki oli superaggressiivinen alkutaipaleellaan, mutta sittemmin hänestä tuli superhellyydenkipeä lemmikki.


1. heinäkuuta 2021

Kannanotto Aluehallintoviraston julkaisuun 114/2021

Aluehallintovirasto on julkaissut ohjeen 114/2021 “Kissapopulaation hävittämisen hallintomenettely kunnallisessa viranomaisessa”. Jo itse otsikko kertoo karua kieltä niistä asenteista, joita vastaan Dewikin on taistellut 20 vuotta. Puhutaan “hävittämisestä” sen sijaan, että voitaisiin puhua vaikkapa hoitamisesta.

On hyvä, että virallisella taholla on herätty kissakriisiin ja koetettu kehittää ratkaisuja. Ohjeessa on kuitenkin monia virheitä ja kissoille vahingollisia kohtia. Julkaisussa puhutaan virheellisesti villikissoista, vaikka Suomessa ei sellaisia ole. Villikissa (esim. Felis silvestris) on oma lajinsa, ja Suomesta löytyy villiintyneitä lemmikkikissoja (Felis catus), jotka ovat päässeet villiintymään ihmisten välinpitämättömyyden takia.

AVI:n julkaisu on myös hyvin ristiriitainen, sillä samassa ohjeistuksessa puhutaan sekä siitä, miten sairaita kissapopulaatiot ovat, että siitä, miten kissa menestyy luonnossa. Ilman ihmisen apua noin puolet luontoon syntyneistä kissoista (Felis catus) kuolee ensimmäisen elinvuoden aikana.¹²³ Mikäli kissa (Felis catus) selviää pentuajasta, sen elinikäodote on silti alle kaksi vuotta, jos kissa elää täysin ilman ihmisen apua.⁴ Suomessa kissapopulaatioista löydetään jatkuvasti yli 2-vuotiaita kissoja (Felis catus), sillä usein populaatiokissoilla on ruokkija tai ruokkijoita, ja kissat saavat suojaa ulkorakennuksista.

Julkaisu ei huomioi sitä, miten valvomatta ulkoilevat kissat altistuvat suurilta osin samoille sairauksille ja riskeille kuin mitä populaatiokissat. Sen sijaan julkaisussa kehotetaan loukuttamaan populaatiokissoja kohtalaisen lyhyen ajan sisään, jotta valvomatta ulkoilevia kissoja ei jouduta pitämään liian kauaa "suljettuna sisätiloihin".


Leni, Dewiltä adoptoitu, entinen villiintynyt populaatiokissa

Raha vai itseisarvo

“Kissat ovat rahalliselta arvoltaan vähäisiä ja niiden hoitamisesta koituu kustannuksia. Mikäli kissa ei ole terve, kissan laajamittainen sairauden hoito ei tyypillisesti ole tarkoituksenmukaista.”

Aluehallintoviraston julkaisussa kissan arvo nähdään vain rahallisen mittarin kautta, eikä elämällä ole lainkaan itseisarvoa. Meidän näkökulmastamme tämä on täysin väärä lähestymistapa. Kissaa ei missään tapauksessa tule jättää hoitamatta vain siksi, että sen hoito maksaa tai siksi että edelleen osan mielestä 20€ on kissasta sopiva summa.

Niin kauan kuin valtio ja kunnat eivät hoida villiintyneiden kissojen hoitokuluja, päätösvaltaa siitä, kuinka arvokkaita kissat ovat ja kuinka paljon yksittäisiin kissoihin laitetaan rahaa tulee olla hoitokulut maksavalla taholla. Se taho on yleensä eläinsuojeluyhdistys, vaikka kissat otettaisiin vastaan yhteistyössä viranomaisten kanssa. 

Ohjeistus selkeästi nimittäin puhuu myös siitä, että viranomaisten omat resurssit eivät riitä, vaan apuun kannattaa ottaa eläinsuojeluyhdistykset. Tämä on yksi julkaisun harvoista positiivisista asioista: yhteistyön lisäämiseen kannustaminen.

Fella la Mowers, populaatiokissa, joka on loukutettu 6-7 viikkoa sitten ja jota ei voi enää kutsua villiintyneeksi. Fella leikkii ihmisen kanssa ja syö ruokaa, vaikka ihmisen käsi olisi ruokakipon vieressä.

Kriteerit kissan hengelle ja kaikille muille kissoille sen ympärillä

Materiaalissa määritetään mm. millaisilla kriteereillä yksittäiset kissat voidaan "säästää" ja myös mistä syistä koko populaatio tulee lopettaa.

Julkaisun mukaan "yksittäisen kissan tulee olla käsiteltävissä ja riittävän terve". Missään ei kuitenkaan määritellä, mitä tarkoittaa käsiteltävissä ja riittävän terve. Täysin kesy sylikissakin voi olla mahdoton käsitellä esim. eläinlääkärissä, ja toisaalta eläinsuojeluyhdistyksillä on jakaa tuhansittain kertomuksia siitä, kuinka villiintyneestä kissasta kuoriutuu silitettävä kissa.

Arviolta jopa 70% kaikista kissoista, ei siis vain villiintyneistä populaatiokissoista, kärsii elämänsä aikana hammasongelmista. Koituuko siis kolmen hampaan poisto 4-vuotiaan populaatiokissan kohtaloksi, kun samaan aikaan 3-vuotias rotukissa omistaa enää puolet hampaistaan?

Populaatioiden kohdalla AVI suosittelee mm. lopettamaan kissapopulaation kaikki kissat, jos populaatiossa on tavattu FIV- tai FeLV-positiivinen kissa, sen sijaan, että ohjestettaisiin tahoja testauttamaan kissoja. Ilmeisesti AVI näkee rahan tuhlauksena sen, että kaikki yksilöt testattaisiin ja seulottaisiin.

Dewi ry testauttaa kaikki yhdistykselle tulevat kissat FIV:n ja FeLV:n varalta ja maksamme tästä 24-31€ per kissa. Dewillä ei ole todettu ainakaan 12 vuoteen yhtäkään FeLV-positiivista kissaa, FIV-positiivisia kissoja on ollu kaksi viimeisen kolmen vuoden aikana, eivätkä ne ole tulleet edes samalta paikkakunnalta.

Me emme lopeta FIV- tai FeLV-positiivisia kissoja, koska sisäkissoina yksin tai kaverinaan toinen FIV/FeLV-positiivinen kissa, ne eivät levitä tautia eteenpäin. Ja kun kissa on hyvin hoidettu, FIV ei välttämättä lyhennä kissan elinikää ollenkaan. 

Lumo von Lojo ja Kaino, Dewiltä adoptoidut, entiset villiintyneet populaatiokissat. Lumo adoptoitiin ensin, ja myöhemmin hoitoon tullut sijaiskissa Kaino jäi myös pysyväksi perheenjäseneksi.

Kissan kokema stressi

Kun puhutaan villiintyneistä kissoista, monesti vedotaan myös niiden kokemaan stressiin ja siitä johtuvaan kärsimykseen. Olemme eri mieltä ohjeen kohdasta: "Pelokkaan ja käsittelyyn tottumattoman kissan tutkiminen, kuljettaminen ja hoito aiheuttaa sille turhaa ja pitkittynyttä kärsimystä."

Luonnollisesti kissan kuljettaminen ja tutkiminen eläinlääkärissä luo stressiä. Kyse on kuitenkin lyhytaikaisesta stressistä, josta kissa toipuu tunneissa. Myös täysin kesy kotikissa voi stressaantua näistä asioista suunnattomasti. Kukaan ei kuitenkaan ehdota, että tällainen kotikissa jäisi rokottamatta tai sitä ei vietäisi eläinlääkärin hoitoon, kun se sitä tarvitsee. 

Dewillä aina pitkäaikaisessa sairaanhoidossa arvioidaan tilanne myös stressin kannalta, mutta kokemus on opettanut, että esim. hammashoidot eivät lisää keskimäärin kissan kokemaa stressiä enempää pelokkailla kissoilla kuin kesymmillä lajitovereilla. Yleensä kissa ottaakin kesyyntymisessä harppauksia eteenpäin, kun se ei ole enää kivuissa esimerkiksi hammasongelmien takia.

Kun pelokas ja arka kissa sijoitetaan oikeanlaiseen ympäristöön, sen kokema stressi laukeaa yleensä alle vuorokaudessa kiinniotosta ja kissa alkaa toimittaa normaalisti perustoimia: syödä, käydä hiekkalaatikolla ja liikkua tilassa, kun se on yksin. Stressaantuneena kissa ei pysty syömään, joten se on hyvä mittari tähän.

Perushoito - ruuan antaminen ja vessan siivoaminen - eivät tällaisessa ympäristössä aiheuta “turhaa kärsimystä” kissalle. Lyhytaikaisella stressillä saavutetaan pitkäaikaista hyötyä, kun pelokkaan kissan kanssa toimitaan kissan ehdoilla, eikä aiheuteta sille esim. turhalla pakkokäsittelyllä lisästressiä. Kissa rentoutuu ja pystyy ensin viettämään aikaa, leikkimään ja nukkumaan samassa tilassa ihmisen kanssa ilman stressiä. Sen jälkeen, sitä mukaan kun luottamussuhde ihmiseen kasvaa, kissan pelokkuuden alta tulevat esiin muut luonteenpiirteet ja sen omat tarpeet liittyen mm. koskettamiseen. Monesti muutaman viikon vaihtelevalla stressillä saavutetaan vuosien rento arki.


Puikko la Letala, Dewilä adoptoitu, entinen villiintynyt populaatiokissa

Vaikuttaako AVI:n ohje kissakriisiin?

AVI:n julkaisu heikentää kissojen tilannetta Suomessa ja osittain voi jopa lisätä viranomaisten kuormaa. Se vaikeuttaa juuri niiden eläinsuojeluyhdistysten työtä, jotka auttavat kiinteistöjen omistajia ratkaisemaan yhteistyöllä villiintyneen kissapopulaation ongelman muilla keinoilla kuin lopettamalla. Moni empii yhteydenottoa eläinsuojeluyhdistykseen, sillä pelkona on kissojen joukkohävitys, koska kissat eivät ole sillä hetkellä käsiteltäviä ja niillä saattaa olla jotain vaivaa.

AVI:n ohjeistus ei siis suinkaan ratkaise kissakriisiä, joka on syntynyt kissan vähäisestä arvostuksesta, vaan suurella todennäköisyydellä pahentaa sitä, kun populaatioista ei lopettamisuhan takia haluta enää ilmoittaa. 

Selkeä kissakriisiin ehkäisyyn vaikuttava asia on julkaisussa esitetty suositus, että  uudelleensijoitettavat kissat ovat tunnistusmerkittyjä sekä leikattuja. Tätähän kaikki Dewiltä eteenpäin lähtevät kissat ovat. Osittain tämän takia Dewillä kissanpentujen luovutusikä on 16 viikkoa, jotta myös pennut lähtevät uusiin koteihin leikattuina.

Dewi aikoo jatkossakin auttaa villiintyneitä kissoja ja käyttää niihin aikaa ja rahaa. Meille jokainen kissa on arvokas. Esimerkiksi viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistykseltä on adoptoitu 370 kissaa, jotka AVI:n mielestä olisi pitänyt hävittää, koska ne ovat alunperin villiintyneitä (populaatio)kissoja. 

- Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:n hallitus


Lähteet:

¹ https://avmajournals.avma.org/doi/abs/10.2460/javma.2003.222.42

² https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12523478/

³ https://www.semanticscholar.org/paper/Evaluation-of-the-effect-of-a-long-term-and-program-Levy-Gale/cfcf78a325e92bd552d51383b8aefb7342235ae5

⁴ https://www.aspca.org/helping-people-pets/shelter-intake-and-surrender/closer-look-community-cats

https://en.wikipedia.org/wiki/Feral_cat