12. tammikuuta 2020

Kissan FIV-positiivisuus

Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:n vuoden 2020 teemana on kissan terveys.

FIV on kissojen immuunikatovirus, joka vastaa ihmisten HI-virusta. Se tuhoaa vähitellen kissan valkosoluja ja heikentää immuunijärjestelmää. Tyypillisiä seurauksia ovat lopulta erilaiset tulehdukset ja rappeutumat esimerkiksi suussa, silmissä, hermostossa, hengitysteissä ja virtsatie-elimistössä ja yleisvoinnin asteittainen huonontuminen. Se altistaa myös erilaisille kasvaimille. FIV:iä ei voida poistaa elimistöstä, koska viruksen perimä jää kissan omien solujen DNA:han yhdistyneeksi.

Kissalla saattaa olla aluksi akuutissa vaiheessa esimerkiksi ohimenevää kuumeilua, imusolmukkeiden suurentumista ja ruokahaluttomuutta, mutta tämän vaiheen jälkeen tilanne tasaantuu oireettomaksi vaiheeksi, joka saattaa kestää vain muutaman kuukauden tai jopa useita vuosia. FIV:n viimeinen vaihe on krooninen vaihe, mutta joillakin kissoilla taudin eteneminen jää oireettomaan vaiheeseen. Kroonisessa vaiheessa immuunipuolustusjärjestelmä on niin heikko, että pienetkin bakteerit ja virukset aiheuttavat huomattavan suuria ongelmia (Janina Pohju, 2/2019). Jos kissa välttää infektiot ja vastustuskyky pysyy hyvänä, elinikä ei välttämättä lyhene lainkaan.

Iku-Turso

FIV leviää pääasiassa syljen välityksellä. Leikkaamattomat tappelunhaluiset uroskissat ovat suurimmassa vaarassa sekä levittämään tartuntaa että saamaan tartunnan. Myös parittelun yhteydessä infektio voi levitä uroksen purressa naarasta niskasta. Virus voi erittyä myös emokissan istukan läpi pentuihin. Kissan ulkopuolella virus ei selviä kovinkaan pitkään, ja se pystytään helposti tuhoamaan ympäristöstä tavallisilla desinfiointiaineilla. Esimerkiksi lokakuussa 2019 vastaanotimme kulkukissan, noin 6-7-vuotiaan uroksen, jonka nimesimme Iku-Tursoksi. Iku-Turso oli elänyt luonnossa noinkin pitkään todennäköisesti siksi, että ihmiset olivat ruokkineet häntä. Jossain kohtaa se oli saanut FIV-tartunnan. Kissojen FIV-virus on yksi syy, miksi kissojen on parempi ulkoilla valvotusti. 

Jos kissa kaikesta huolimatta ulkoilee valvomatta, kissan kastroinnilla ja steriloinnilla voidaan ennaltaehkäistä taudin leviämistä. Leikatun kissan reviiri on vain murto-osa leikkaamattoman kissan vastaavasta, ja ne joutuvat tappeluihin huomattavasti leikkaamattomia kissoja harvemmin. Sisäkissan mahdollisuus saada tartunta on käytännössä olematon. (Janina Pohju, 2/2019) 

Parantavaa hoitoa FIV:iin ei ole. Oireettoman FIV-positiiviseksi todetun kissan immuniteettia voidaan tukea pitämällä kissa stressittömissä olosuhteissa ja välttämällä vapaata ulkoilua, raakaruokaa sekä vieraita ja uusia kissakontakteja. Perusrokotukset ja loishäädöt on pidettävä ajan tasalla. FIV:iin ei ole olemassa toimivaa rokotetta. Interferonihoito voi auttaa, mutta Suomessa sen antaminen on hankalaa ja kallista. Immuniteettia voi yrittää tukea ja solujen ennenaikaista vaurioitumista voi estää antamalla mm. E-, D-, ja A-vitamiinia, sinkkiä, seleeniä ja omega-3-rasvahappoja. Näin saadaan pidennettyä oireetonta vaihetta, ja oireellisessakin vaiheessa lisäravinteet voivat hidastaa taudin etenemistä.

Iku-Turson suu

Iku-Turson tapauksessa kissan yleisvointi oli paljon huonompi kuin mitä päälle päin näytti. Lisäksi suun tila viittasi siihen, että FIV oli mahdollisesti edennyt jo krooniseen vaiheeseen. Sen kaikki kulmahampaat olivat katkenneet, ja suun hoitaminen olisi tarvinnut kaksi erittäin haastavaa hammashoitoa.

Koska FIV heikentää kissan vastustuskykyä, jokin virukseen sairastumattomalle kissalle helppohoitoinen sairaus voi koitua FIV-kissan kohtaloksi. Varsinkin suun alueen hoito, kuten ientulehdus, hammassyöpymä yms. voi olla FIV-kissalle erittäin pitkä ja kivulias hoitaa eikä kissa välttämättä edes pysty parantumaan suun alueen tulehduksista enää ollenkaan. (Janina Pohju, 2/2019)

Iku-Turson FIV-positiivisuuden ja huonon yleiskunnon takia toipuminen olisi ollut epävarmaa, joten raskain mielin päästimme hänet kivuista. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti