22. lokakuuta 2020

Kun kissa tulee

Kissa on stressiherkkä ja reviiritietoinen eläin, ja kaikenlaiset muutokset voivat olla kissalle stressitekijöitä. Kissan stressi voi oireilla, vaikka muutokset olisivatkin positiivisia. Esimerkiksi kissa voi stressioireilla, kun asuntoon muuttaa pysyvästi uusi ihminen, vaikka henkilö olisikin jo valmiiksi kissalle läheinen ihminen, jonka seurasta kissa pitää. Kissa voi myös stressaantua siitä, jos ruoka vaihtuu, vesikippo siirtyy, vessojen hiekka tai paikka muuttuu jne. Siksi muutto tai uuden kissan ilmestyminen omalle reviirille on aina mahdollinen stressitekijä.

Tässä ohjeessa kerrotaan, miten tulee toimia, kun kissa tulee uuteen ympäristöön: sijaiskotiin, loppuelämän kotiin tai vaikka vain lyhyeksi ajaksi hoitoon.


Oma tila ja tarvikkeet


Kissalle tulee aina järjestää oma pienempi tila alkuun. Kissa on myös saaliseläin, ja siksi se haluaa olla jatkuvasti perillä siitä, mitä sen ympärillä ja reviirillä tapahtuu. Tämä on helpompaa silloin, kun kissan reviiri on pienempi ⎯ varsinkin täysin uudessa ympäristössä. On myös helpompaa rauhoittaa tila kissalle, kun kyseessä on vain yksi huone. Sijaiskotiin tullessa kissa eristetään aina yhteen huoneeseen, esimerkiksi kylpyhuoneeseen tai makuuhuoneeseen.


Eristystila on pätevä, kun sinne mahtuu kissalle vessa, ruokakupit ja vähintään yksi sopiva piilo, mieluiten useampi. Piilopaikaksi käy esimerkiksi sängyn, sohvan tai kiukaan alunen, pesukoneen tai sohvan taus. Kantokoppaan liittyy yleensä negatiivisia muistijälkiä, minkä takia se harvemmin kelpaa piilopaikaksi ⎯ ainakaan alkuun. Eristystilasta kannattaa poistaa irtotavarat tasoilta. Jos kissa on jo tottunut asumaan ihmisten kanssa, sille voi jättää radion päälle. Jos kissa tulee suoraan esim. populaatiopaikalta sisätiloihin, radion voi laittaa soimaan hiljaisella muutaman päivän jälkeen: näin kissa myös tottuu ihmisten ääniin ja ehkä myös eräänlaiseen vuorokausirytmiin.


Kylpyhuone on yleensä paras vaihtoehto eristämiselle, sillä se on helpointa siivota. Kissan stressi saattaa oireilla ohipissailuna tai ripulina. Riippuu tilanteesta, kuinka pitkään kissa tarvitsee omaa tilaa. Jos kyseessä on arka/ujo yksilö tai sijaiskotiin ensimmäistä kertaa tuleva kissa, se voi olla jopa viikkoja eristystilassa. Mutta uuteen kotiin muuttavalle kissalle tai hoitoon tulevalle reippaalle kaverille yön ylikin rentoutuminen voi riittää. Eristysaika riippuu myös siitä, onko taloudessa muita kissoja. Jos kotona on muita kissoja, kissoja kannattaa tutustuttaa hiljalleen toisiinsa (perusteluita ja vinkkejä tähän alempana). Hoitokissan kanssa eristystä ja tutustuttamista voidaan aloittaa vasta sitten, kun hoitokissan ensimmäisestä rokotuksesta on kulunut viikko.


Sijaiskodin pienessä eristystilassa on hyödynnetty suihkuverhoa.

Kissa saapuu


Kun kissa tulee, tilan tulee olla jo valmiina, jolloin kissan kantokopan voi vain viedä tilaan, sulkea oven perässään ja avata kantokopan oven. Tässä kohtaa ei kannata jäädä samaan tilaan, vaan antaa kissalle aikaa ja poistua itse varoen huoneesta. Jos kissa on arka, stressaantunut tai peloissaan, ensimmäisinä päivinä kannattaa välttää samassa tilassa käymistä. Kun tilassa käy (viemässä ruokaa, putsaamassa vessaa tai asioimassa itse vessassa, jos tilana on kylpyhuone), tulee ignoorata kissan olemassaolo. Voit kuitenkin puhua ääneen rauhallisella äänensävyllä ja esimerkiksi selostaa tekemisiä kohdistamatta puhettasi kissalle. Jos kissa on luottavainen ja ihmisrakas, ja tulee hakemaan huomiota, silityksiä voi antaa ja tilassa kannattaa viettää enemmän aikaa. Mutta jos kissa pysyy piilossa tai katselee piilostaan silmät suurina, kissaa ei pidä lähestyä.


Syöminen


Kissa ei syö, kun se on stressaantunut, ja useamman päivän paasto ehtii aiheuttaa kissalle sisäelinvaurioita. Siksi stressitasot pitää saada mahdollisimman nopeasti alas. Stressitasot yleensä laskevat, kun kissa saa olla rauhassa ja toipua koettelemuksestaan.


Laita aina alkuun kissalle ruokabuffet ja sijoita ruokakupit suojaisiin paikkoihin. Lähelle piiloa, allaskaapin alle, sängyn alle… Jonnekin niin, että kissa voi syödä piilossa eikä sen tarvitse kerätä rohkeutta tullakseen avaralle paikalle syömään. Jos on tietoa, mitä kissa on aikaisemmin mielellään syönyt, kannattaa hyötykäyttää sitä. On ehdottoman tärkeää saada kissa syömään parin vuorokauden sisällä. Ja on yhtä lailla tärkeää, että tavaraa tulee uloskin. Jos kissa paastoaa täysin, on syytä pakkoruokkia kissaa tai viedä se eläinlääkäriin.


Esimerkki eristystilasta.

Madottaminen


Kun kissa tulee suoraan ulkoa sijaiskotiin, sen ensimmäinen madotuskuuri aloitetaan, kun kissa syö kunnolla. Viiden päivän Axilur-kuuri aloitetaan, kun tiedetään, että kissa syö varmasti eli toisin sanoen matolääke menee varmasti alas. Kahden viikon kuluttua ensimmäisestä madotuksesta annetaan kolmen päivän Axilur-kuuri ja kahden viikon kuluttua siitä uusitaan vielä kolmannen kerran kolmen päivän Axilur-kuuri.

-> Eli siis 5pv Axilur, 2vko:n tauko, 3pv Axilur, 2vko:n tauko, 3pv Axilur


Jokaisen Axilur-kuurin jälkeen pestään kissanvessa (tai -vessat) kloriitilla ja vaihdetaan hiekat. Älä käytä kloriitin kanssa kuumaa vettä.


Muutoin nykytietämyksen mukaan kissaa kannattaa madottaa vain, kun sillä on tiettävästi sisäloisia, ja ennen kuin kissa on menossa rokotettavaksi, sillä sisäloistartunta heikentää rokotteen vaikutusta.


Eristystarve


Mikäli asunnossa on muita eläimiä, täyseristys on pidettävä siihen asti, että kaikilla on rokotukset voimassa. Viikko rokotuksen jälkeen rokote on pätevä. Mikäli asunnossa ei ole muita eläimiä, eristystä voi alkaa purkamaan, kun kissa syö, pissaa ja kakkaa normaalisti. Eristystilaa ei kuitenkaan kannata lähteä muuttamaan, vaan eristyksen purkamisella tarkoitetaan kissan reviirin laajentamista vähitellen. Jos asunnossa ei ole muita eläimiä, oven voi vain laittaa raolleen.  Jos kissa vaikuttaa stressaantuvan avoimesta ovesta, eikä osoita kiinnostusta muualle asuntoon, ovea kannattaa pitää auki vain öisin tai vain tunnin verran päivässä. Vaikka ovi olisi auki, ja kissa kävisi muualla asunnossa, kannattaa silti pitää edelleen eristystila kissan ns. turvatilana.


Aralle emolle ja tämän pennuille valmisteltu oma huone.


Kissojen tutustuttaminen


Jos asunnossa on muita kissoja, kissat tulee tutustuttaa. Kissat ovat reviiritietoisia ja stressiherkkiä eläimiä, joten mieluummin kissat tutustutetaan liian hitaasti, kuin liian nopeasti. Jos tutustuttaminen etenee liian vauhdilla, on vaarana, että:

  • Kissat eivät ystävysty koskaan tai oppivat korkeintaan sietämään toisiaan.

  • Kissalla tai kissoilla ilmenee stressioireilua: esimerkiksi syömättömyyttä, karvanlähtöä/kaljuuntumista, ripulia tai ohipissailua. Stressi voi aiheuttaa kissalle muun muassa idiopaattisen kystiitin.

  • Kissa tai kissat alkavat käyttäytyä aggressiivisesti. Ja mahdollisesti kissa, joka joutuu aggressiivisen käytöksen kohteeksi, alkaa stressioireilla.

  • Kissan tai kaikkien kissojen persoonat muuttuvat stressaamisen takia.

  • Uusimmalle tulokkaalle pitää etsiä uusi paikka, koska kissoja ei voida pitää edes saman katon alla.


Kissojen tutustuttamisessa pitää tarkkailla kaikkien kissojen reaktioita, ja edetä pelokkaimman yksilön tahtiin. Tutustuttaminen aloitetaan vasta sitten, kun kaikki taloudessa asuvat kissat syövät, pissaavat ja kakkaavat normaalisti, eivätkä osoita merkkejä stressaamisesta. Jos missään vaiheessa tutustuttamista kissoilla alkaa ilmetä stressiä, murinaa tai pelokasta ulinaa, pitää tutustuttamisessa ottaa takapakkia. 


Kissat saavat sähistä toisilleen, se on niiden keino sanoa toisilleen esim. “ei” tai “älä tule lähemmäs”. Sähinän kohdalla kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, miten reagoi se kissa, jolle sähistään. Jos toinen kissa ei ymmärrä antaa sähisevälle kissalle tilaa, vaan sähisee takaisin, murisee, yrittää lähestyä hyvässä tai pahassa, on syytä ottaa takapakkia tutustumisessa.


Kun tutustuttaminen aloitetaan, voidaan edetä esimerkiksi seuraavanlaisesti:

  • Ruokatarjoilua sijoitellaan molemmin puolin ovea lähemmäksi ovea. Vaikka kissat eivät näe toisiaan, ne aistivat ja kuulevat, kun lähellä, oven toisella puolella, on kissa. Kissojen ruokakuppeja voi alkaa siirtää lähemmäksi ovea, tai sitten oven molemmin puolin voi tiputella kuivaruokaa tai herkkuja. Jos kissat suostuvat syömään oven vieressä, se on jo hyvä merkki. Kun kissa aistii toisen lajitoverin saadessaan ruokaa tai herkkuja, se oppii yhdistämään toisen kissan positiiviseen kokemukseen, jonka se saa ruuasta.

  • Hajujen vaihtoa oven molemmin puolin. Kissoille voi antaa esimerkiksi toistensa leluja ja makuualustoja tutkittavaksi ja haisteltavaksi. Anna kissojen tutustua uusiin hajuihin rauhassa, päivien saatossa. Esimerkiksi yhden illan ajaksi voi vaihtaa kissojen vessoja keskenään.

  • Ensimmäiset näköhavainnot ovat turvallisia, jos kukaan kissa ei ole tähän mennessä vaikuttanut stressaantuneelta tai pitänyt pelokasta tai vihamielistä ääntä.

    • Jos saatavilla on verkko- tai lasiovi, se on oiva, turvallinen tapa kissojen näköyhteyden luomiseen.

    • Jos käytössä on vain normaali ovi, raota ovea hetkeksi niin, ettei ovesta pääse kulkemaan. Muista, että kissa on nestettä, ja se voi helposti livahtaa pieneltäkin tuntuvasta raosta. Pidennä oven raottamisaikaa vähitellen ja anna välissä aina aikaa sulattelulle. Muista, että vaikka oven toisella puolella olisi kissaystävällinen yksilö, joka haluaisi jo päästä leikkimään, oven toisella puolella oleva kissa ei välttämättä ymmärrä tätä, vaan pelkää toisen lähestymisyrityksiä. Pysy itse sillä puolen ovea, jossa on kissa, joka on enemmän tottunut sinuun. Jos molemmin puolin ovea kissat vaikuttavat olevan epäluuloisia läsnäolostasi, aseta ovelle painava tuki niin, että ovi jää vain 1-2cm auki, ja etteivät kissat saa avattua sitä enempää.

    • Jos jommalla kummalla puolella ovea kissat ovat kissarakkaita, kujertelevia, kesyjä ja täysin käsiteltävissä, eivätkä ne kaihda kantokoppaa/kuljetushäkkiä, laita kissat koppaan/häkkiin ja avaa ovea enemmän. Näin arempi kissa uskaltaa tulla toisen reviirille enemmän tutkimaan paikkoja, eikä toisen kissan yli-innokkuus pääse ahdistamaan sitä. Jos onnistuu, kissojen tilat voi myös vaihtaa: uusi kissa pääsee muualle asuntoon, muut kissat pääsevät tutkimaan eristystilan hajuja.

    • Leikitä kissoja niin, että niillä on näköyhteys toisiinsa. Eli leiki toisen kanssa niin, että toinen näkee leikkimisen.

    • Vaikka arki näyttäisi sujuvan hyvin, eristä kuitenkin kissat vielä jonkin aikaa toisistaan yöksi ja aina, kun kukaan ihminen ei ole kotona. Näin kissojen käyttäytymistä on helpompi tarkkailla, ja tilanne on helpommin pelastettavissa, jos joku kissoista alkaa stressaantua tai jos kissoille tulee konflikti.


- Linda, Dewin tiedottaja


4. lokakuuta 2020

Kissalla ei ole lemmikin arvoa

Mikä on kissapopulaatio? Miksi väitetään, että kissalla on heikko arvo? Mikä on tämä paljon puhuttu kissakriisi?

Me Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:ssä olemme erikoistuneet nimenomaan kissapopulaatioihin. Emme siis lähtökohtaisesti vastaanota löytökissoja tai kodinvaihtajia. Esimerkiksi täällä Turussa löytökissat menevät lähtökohtaisesti aina Turun Eläinhoitolalle, ja mikäli kissan omistajaa ei tavoiteta, kissa siirtyy Turun Eläinsuojeluyhdistykselle.

Kissapopulaatiot ovat kissalaumoja, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti. Kissat voivat elää maaseudulla talon pihapiirissä, hylätyn rakennuksen suojissa tai vaikka kerrostaloasunnossa. Kissapopulaatio syntyy ihmisten välinpitämättömyydestä ja tietämättömyydestä. Kissapopulaatio voi saada alkunsa, kun kaksi leikkaamatonta kissaa löytää toisensa. Tämän vuoksi eläinsuojeluyhdistykset ovat erityisesti sitä vastaan, että lemmikkikissojen annetaan ulkoilla vapaasti leikkaamattomina. Vapaana ulkoileva leikkaamaton kolli voi antaa alun sadoille ei-toivotuille kissoille, mikäli leikkaamattomia naaraita vain löytyy. Ja valitettavan usein niitä löytyy.

Klassinen tarina populaation alulle on emon ja tämän pentujen ilmestyminen pihapiiriin: kissoja ei loukuteta, vaan ihminen ajattelee auttavansa kissoja vain ruokkimalla niitä. Joskus syntyy sisäpopulaatioita, kun kissanomistaja ei leikkauta kissojaan, vaan antaa niiden lisääntyä keskenään. Usein myös tapahtuu niin, että kun tajutaan jossain lähistöllä pyörivän kissoja, niitä aletaan ruokkia. Mutta kissa ei kuulu luontoon, ja pelkkä ruokkiminen ei riitä. Lopputuloksena kissat lisääntyvät hallitsemattomasti, kohta kissoja on kymmenittäin, tartuntataudit leviävät ja sisäloiset jylläävät. Pahimmillaan ja jossain vaiheessa väistämättömästi sisäsiittoisuus alkaa näkyä.

Käytännössä aina kissapopulaatiolla on ruokkija, jolle kissojen ruokkiminen on verrattavissa lintujen talviruokintaan. Tämä on yksi asia, mikä kertoo juurikin siitä kissan heikosta arvosta: sitä ei nähdä lemmikkinä. Kuitenkin lain puitteissa kissojen ruokkija nähdään kissojen omistajana, minkä takia kissat eivät ole löytökissoja. Tosiasiassa kissojen ruokkija ei välttämättä ole edes tietoinen, montako kissaa ruokittavana on, eikä kissojen muusta hyvinvoinnista huolehdita. 

Ruokkija voi lahjoittaa pentuja eteenpäin ilmaiseksi tai kahvipakettia vastaan. Ruokkija voi itse lopettaa syntyneitä pentuja. Ruokkija voi jossain kohtaa hahmottaa, että hän tarvitsee apua kissojen kanssa, mutta siinä kohtaa varat eivät riitä esimerkiksi kymmenen kissan leikkauttamiseen & perusterveydenhuoltoon. Toisinaan ruokkija voi tajuta tarvitsevansa apua kissojen kanssa, mutta sitä ei haeta, koska pelätään, mitä muut ajattelevat tai pelätään, että kissat vain lopetetaan. Ruokkijan todellisuus voi myös alkaa hämärtyä, ja sadankin kissan pyöriminen omalla tontilla alkaa tuntua normaalilta. 

Kissapopulaation kissoista puhutaan “populaatiokissoina”. Ne kärsivät monista terveydellisistä ongelmista, koska niitä ei ole koskaan rokotettu, harvemmin myöskään madotettu. Ruokkijat, jotka tietävät kissanhoidosta vähän enemmän, voivat yrittää epätoivoisesti madottaa kissoja, mutta matolääkkeen annostelu esimerkiksi 30 kissalle, saatika 100 kissalle, on aika mahdotonta. Sisäloistartunnat, silmätulehdukset, tartuntataudit, suolisto-oireet ja hoitamattomat hammasongelmat ovat populaatioissa erittäin yleisiä.

Tällaisia kissapopulaatioita löytyy joka kunnasta. Ja valitettavasti ei-toivottuja kissoja syntyy koko ajan lisää. Kuvittele, jos jokaisessa Suomen kunnassa olisi vähintään yksi koirapopulaatio, jossa olisi 20-100 sairasta koiraa, jotka eläisivät oman onnensa nojassa? Niin. Sellaista ei pysty edes kuvittelemaan, koska koiran elämällä on arvoa. Koirahan on ihmisen paras kaveri. Koira tarvitsee ihmistä.

Se, että Suomessa on näin valtavasti kissapopulaatioita, todistaa sen, ettei kissalla ole oikeaa lemmikin arvoa. Suomessa jyllää kissakriisi.


Eri eläinsuojeluyhdistysten välillä vallitsee eriäviä mielipiteitä sen suhteen, miten populaatiokissojen ja villiintyneiden kissojen kanssa tulisi toimia. Joissakin eläinsuojeluyhdistyksissä villiintyneet kissat lopetetaan. Joissakin yhdistyksissä ei ole resursseja tai ymmärrystä auttaa populaatiokissoja.

Luonnon armoilla eläneet populaatiokissat eivät ole juuri koskaan käsiteltävissä, koska ne eivät ole tottuneet ihmiseen, vaikka ihminen onkin se, joka jättää niille ruokaa. Luottamus pitää rakentaa nollasta.

Me Dewi ry:ssä autamme parhaamme mukaan jokaista loukuttamaamme kissaa. Hoidamme kissoja eettisesti niin pitkälle kun voimme ja annamme niille aikaa ja tilaa sijaiskodeissa, joissa kissat voivat elää kotiolosuhteissa. Ohjeistamme ja autamme aktiivisesti sijaiskoteja ja etsimme kissoille vastuulliset loppuelämän kodit.

Toisinaan saamme kritiikkiä siitä, että miksi esimerkiksi hoidamme suurempia terveysongelmia, kuten kilpirauhasen toimintahäiriöt, munuaisvaivat, diabetes ja pentujen hammasongelmat, kun voisimme vain lopettaa kissan ja auttaa samalla rahalla 1-3 perustervettä kissaa. Yhdistyksen päätavoitteena ei ole kuitenkaan “pelastaa” mahdollisimman montaa kissaa, vaan parantaa kissojen arvoa ja asemaa Suomessa auttamalla mahdollisimman montaa kissaa. Olemme vastuussa niistä kissoista, jotka ovat hoidossamme, emmekä voi ottaa harteillemme koko Suomen kissakriisiä. 

Dewi ry:n hallitus haluaa kiittää kaikkia Dewin vapaaehtoisia ja Dewiltä kissan adoptoineita: te olette mukana parantamassa kissan arvoa ja asemaa. Kiitos, että annatte kissoille mahdollisuuden ja aikaa. Kissan luottamusta ei saada, se ansaitaan.

Niin kauan, kun ei-toivottuja kissoja tapetaan, kun kissojen hyvinvoinnista ei huolehdita ja kun kissapopulaatioita pääsee syntymään, kissalla ei ole oikeaa lemmikin arvoa.


- Linda, Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:n tiedottaja