17. toukokuuta 2020

Kissan aktivointi


Kissa tarvitsee aktivointia ja tekemistä siinä missä koirakin. Jos kissa tuhoaa huonekaluja tai hyökkäilee esimerkiksi ihmisen jalkoihin, sillä on todennäköisesti tylsää. Kissa ei missään nimessä ole passiivinen lemmikki, joka vain patsastelee takan reunalla tai kirjahyllyn päällä. Tässä tekstissä on vinkkejä kissan aktivointiin, jotta kissasi olisi mahdollisimman onnellinen.

Raapiminen ja kiipeily

Se, että kodissa asuu kissa tai kissoja, näkyy ja tuleekin näkyä – sisustuksessa. Kissa tarvitsee mahdollisuuksia kiipeilyyn sekä raapimiseen. Kissat tykkäävät kiipeillä ja tähystää korkeilta paikoilta. Erikorkuisilla tasoilla kiipeily ja hyppely ylläpitää kissan lihaksistoa ja jäntevyyttä. Lisäksi kissa raapii kynsillään merkatakseen reviiriään ja auttakseen uloimman kynsikuorilon irtoamista: kissan kynnet kasvavat sekä pituutta että paksuutta, ja aika ajoin uloin kerros kynnestä irtoaa.

Jos kissalla on raapimispuu/-puita ja raapimisalustoja, mutta siitä huolimatta kissa hakeutuu raapimaan sohvan kulmaa, kannattaa sohvan kulman eteen sijoittaa pieni raapimistolppa tai sohvaa suojaava raapimisalusta. Kun kissa löytää raapimistolpan/-alustan ja todennäköisesti myös huomaa sen olevan parempaa materiaalia raapimiseen, tolppaa/alustaa voi alkaa siirtämään sinne, missä haluaa sitä esteettisesti pidettävän. Kissaa voi myös ohjata kiipeilypuun ja raapimisalustoiden suuntaan suihkuttamalla niihin kissanminttua.

Kissa tarvitsee kiipeilymahdollisuuksia. Kuvat: Melina V., @cassuandtherescuecats & @sofiankisset

Tarkkaileminen


Kissoille on hyvä olla mahdollisuuksia nähdä ikkunasta ulos. Kissat yleensä viihdyttävät itse itseään seurailemalla ulkona hyppiviä oravia ja lentäviä lintuja, ja jotkut kissat tarkkailevat mielellään liikennettä ja ohikulkevia ihmisiä. Esimerkiksi kiipeilypuun voi sijoittaa ikkunan eteen, mutta kissaa varten voi sijoittaa ikkunan edustalle myös esimerkiksi sohvan, lipaston tai vaikka jakkaran.

Joitakin kissoja voi aktivoida hyödyntämällä saalistusviettiä television, tabletin ja puhelimen avulla. Kissoja kiinnostavia videoita löytyy esimerkiksi hakusanoilla "bird videos for cats", "mouse videos for cats" tai "squirrel videos for cats".

Dewin sijaiskodissa kissoja on aktivoitu kissoja kiinnostavien videoiden avulla. Kuvat: @kittiediaries

Lelut ja leikittäminen

Kissa ei kuulu Suomen luontoon, sillä jos se kuuluisi, se pärjäisi luonnossa yhtä lailla kuin esimerkiksi kettu tai orava. Silti kissalla on saalistusvietti, jonka toteuttaminen vapauttaa kissan aivoissa mielihyvää tuottavia hormoneja. Ihmisen kanssa kissan voi leikkiä esimerkiksi keppileluilla ja laservalolla. Kissa on hyvä palkita ruualla, kun se saa lelun tai laservalon kiinni. Tämä on erityisen tärkeää laservalon kanssa, koska sitä kissa ei voi saada fyysisesti kiinni. Kissaa voi myös leikittää heittämällä kissalle palloa tai lelua. Jokainen kissa on erilainen, ja ne innostuvat erilaisista asioista. Jos kissa ei leiki sillä tapaa, kun itse yrittää leikittää, kannattaa ennemmin kokeilla toisenlaista leikkiä tai lelua, kuin tyytyä siihen, että kissa ei olisi leikkisä.

Kissalle on hyvä olla monenlaisia leluja, ja niitä kaikkia ei kannata pitää esillä. Kissat toimivat lelujen suhteen vähän samalla tavalla kuin lapset: lelut, joilla kissa ei leiki, kannattaa laittaa kaapin perälle joksikin aikaa, ja kun lelu/lelut otetaan tauon jälkeen esille, ne ovatkin taas kiinnostavia. Leluihin voi myös lisätä "tehoa" suihkuttamalla niihin kissanminttua.

Kissat kiinnostuvat yksilöllisesti erilaisista leikeistä. Kuvat: @kittiediaries

Kissakaveri

Kissat lähes poikkeuksetta pitävät lajitoverin seurasta, mutta kissoihin pätee sama kuin ihmisiinkin: kaikki ihmiset eivät tule keskenään toimeen, eivätkä tule myöskään kaikki kissat keskenään toimeen. Joskus kissat tulevat toimeen, vaikka ne vain pudotetaan samalle reviirille, mutta useimmiten kissat vain oppivat sietämään toisiaan. Jotta aikaan saadaan elinikäinen ystävyys ja jotta uudelle tulokkaalle ei tarvitse alkaa etsiä uutta kotia, on parempi tutustuttaa kissat hitaasti. Stressaantuneena kissa ei kykene luomaan uusia sosiaalisia suhteita, ja sen takia alkueristys onkin tärkeää, jotta ensiksi muuton jälkeen kissan stressitasot laskevat. Uudelle tulokkaalle uuteen ympäristöön muuttaminen on aina stressitekijä, ja "vanhalle" kissalle toisen kissan saapuminen on reviirikysymys. Vinkkejä kissojen tutustuttamiseen toisiinsa voi lukea täältä. 

Eläinsuojeluyhdistykseltä on helppo löytää kissalle sopiva kaveri, sillä eläinsuojeluyhdistyksen kissoista tiedetään jo suhteellisen tarkkaan, millaisia persoonia kissat ovat, millaisten kissakavereiden kanssa ne tulevat toimeen, ja millainen koti sopisi kullekin kissalle.

Kissakaverin myötä kissa saa perheeseen lajitoverin, joka on samalla viivalla sen kanssa lajityypillisestä käytöksestä. Jos kissa on aikaisemmin hyökkinyt esimerkiksi ihmisen jalkoihin, kissakaverin tultua leikkiyritykset suuntautuvat herkemmin lajitoveriin. Leikkimisen lisäksi kissa saa lajitoveristaan usein myös uni- ja pesukaverin. Kun kissat pesevät toisiaan, se viestii ystävyydestä ja vahvasta kiintymyksestä.

Kissat ystävystyvät todennäköisemmin, jos ne tutustutetaan hiljalleen toisiinsa. Kuvat: @creepylumo & Melina V.

Ruokailu

Kissan saalistusvietti synnyttää kissassa niin sanotusti metsästyskäyttäytymisketjun. Ensiksi kissa havannoi saalinsa, minkä jälkeen kissa vaanii sitä. Tämän jälkeen kissa ajaa kohdettaan takaa eli saalistaa sitä, ja sitten kissa ottaa saliin kiinni ja tekee "tappopurennan". Tämä tapahtumaketju tuottaa kissalle mielihyvää. Jos kissalle on tarjolla koko ajan ruokabuffet, kissa ei pääse toteuttamaan kissamaista käytöstään, ja se syö tylsyyteensä saadakseen itselleen mielihyvää.

Kissan aktivointi on kenties helpointa ruokailun kautta. Kuivaruokaa voi esimerkiksi piilottaa ympäri asuntoa, mutta kissoille on myös monenlaisia aktivointileluja. On leluja, jotka liikkuvat itsekseen, mutta myös sellaisia leluja, joihin kissoille laitetaan kuivaruokaa. Aktivointileluja löytyy esimerkiksi Zooplussalta, Peten Koiratarvikkeelta sekä Mustista ja Mirristä. Kissojen aktivointileluja löytyy myös tori.fi:stä ja kirpputoreilta.

Kuivaruoan voikin antaa pelkästään aktivointilelujen kautta. On hyvä ottaa huomioon, että aktivointileluja on eritasoisia, joten kannattaa aloittaa helpoimmasta päästä. Jos lelu on liian vaikea kissalle, se turhautuu. Kun vaikeustaso nousee sopivaa tahtia, kissa oppii käyttämään myös koirille tarkoitettuja aktivointileluja.

Aktivointileluja voi rakennella myös itsekin kätevästi laittamalla raksuja esimerkiksi kananmunakennoon tai vessa- tai talouspaperin rullan sisälle! Aluksi raksuja voi laittaa pelkästään rullan sisälle, ja myöhemmin leikkimistä voi vaikeuttaa taittelemalla rullasta pään tai päät. Myös märkäruualla voi aktivoida: märkäruokaa voi laittaa kananmunakennoon, jääpalamuottiin, konvehtirasioihin, mehupurkkeihin ja niin edelleen.

Kouluttaminen

Kissaa voi myös kouluttaa. Kissan ja koiran kouluttamisessa on se selkeä ero, että kissa ei tee asioita miellyttääkseen ihmistä, vaan se haluaa teostaan fyysisen palkinnon eli ruokaa. Kissa myös herkästi tylsistyy nopeammin koulutushetkessä, jos se ei ymmärrä, mitä sen halutaan tekevän, ja jos se ei saa palkintoa. Kissaa voi kouluttaa esimerkiksi kosketuskepin tai naksuttimen avulla. Esimerkiksi kun kissalle lähdetään opettamaan "anna tassu"-temppua, kissaa lähdetään ohjaamaan pikkuhiljaa kohti haluttua toimintaa, ja aluksi palkitaan siitä, että tassuun saa koskea ja sitten pienestäkin tassun liikautuksesta. Kun kissa tekee oikein, painetaan naksuttimesta ja annetaan heti esimerkiksi raksu. Kissa oppii nopeasti, että naksuttimen ääni on merkki siitä, että se teki oikein ja että luvassa on palkinto. Naksuttimen sijaan voi myös itse tehdä kielellään naksauttavan äänen. Vinkkejä kissan kouluttamiseen löytyy esimerkiksi Instagramista Cat School -tililtä.


Kissaa voi kouluttaa niin kuin koiraakin. Valjaisiin pitää opetella jo sisätiloissa, ja ulos kannattaa lähteä esimerkiksi niin, että kissa viedään kantokopassa rauhalliseen ympäristöön. Kuvat: Reissukissat Maija ja Myy ja @sofiankisset (oik.)

Ulkoilu

Kissalle ehdottomasti turvallisinta on ulkoilla valjaissa, lasitetulla/verkotetulla parvekkeella, tai ulkoiluhäkissä tai -tarhassa. Ulkoillessa kissa saa uusia virikkeitä ja uudenlaista tekemistä. Ulkona kissan aistimaailma saa paljon uusia virikkeitä etenkin ääni- ja hajumaailman kautta. Kissalle voi tarjota virikkeitä myös tuomalla ulkoa niitä erilaisia hajuja sisätiloihin: esimerkiksi laittamalla laatikkoon kiviä, maata, ruohoa, oksia ja lehtiä.

Kun kissan ulkoilua lisätään vähitellen, kissa rohkaistuu ulkona ja luottamus omistajaa kohtaan kasvaa. Ulkona kissa saa myös helpommin liikuntaa, ellei uusien hajujen ja äänien tutkiminen vie kaikkea huomiota.

Kissa voi alkaa vaatia ulospääsyä, jos sitä ei aktivoida sisällä tarpeeksi, tai jos se kokee reviirinsä asuntoa suuremmaksi. Oman kissan reviiritietoisuutta voi testata sisätiloissa esimerkiksi sulkemalla jonkin yleensä avoimena olevan oven, ja katsoa, miten kissa reagoi siihen. Joillekin kissoille oven sulkeminen on kova paikka, koska se tarkoittaa sitä, että reviiri on muuttunut. Reagointi on aluksi samankaltaista, kuin mitä kissalla, joka on ollut luonnossa tai vapaana ulkoilevana, ja jota aletaan totutella sisäkissaksi. Kissalle pienempi reviiri kuitenkin tarkoittaa lähes tulkoon aina vähemmän stressiä, kun ei ole niin paljoa vahdittavaa ja tarkkailtavaa. Kissa on peto, mutta myös saaliseläin, ja siksi se haluaa olla jatkuvasti perillä siitä, mitä sen ympärillä & reviirillä tapahtuu.

Kissa pitää opettaa valjaisiin sisätiloissa, ja valjaat tulee valita huolella. Aluksi kannattaa ulkoilla vain stressittömissä metsissä niin, ettei kissa kohtaa koiria, vieraita ihmisiä tai autoja. Kannattaa myös lähteä kissan kanssa ulkoilemaan niin, että kissa viedään ulos kantokopassa, jolloin kissa ei välttämättä hahmota sitä, että ulko-ovi on se kohta, mistä lähtö ulos tapahtuu.

Kissan elämää voi myös aktivoida parvekkeen tai ulkoiluhäkin avulla. Kuvat: @zella_ja_lily (vas.) ja Reissukissat Maija ja Myy

Stressittömyys

Kissan stressi on yleinen syy siihen, miksi kissalla esiintyy häiriökäyttäytymistä. Kissan aktiivisen aktivoinnin lisäksi kissan elämää voi tukea myös muutoin. Esimerkiksi kissa tarvitsee myös piilopaikkoja ja omaa rauhaa. Kun kissan oppii tuntemaan, huomaa myös asioita, mitkä aiheuttavat kissalle stressiä. Jotkut kissat stressaantuvat siitä, kun huonekalut vaihtavat paikkoja, jolloin on hyvä välttää turhaa huonekalujen siirtämistä. Jotkut kissat stressaantuvat vieraista ihmisistä, jolloin vieraiden saapuessa on hyvä pyhittää kissalle oma rauhallinen, turvallinen paikka kyläilyn ajaksi.

Lisäksi kissojen rauhallinen tutustuttaminen toisiinsa on yleensä avainsana siihen, ettei ainakaan toinen kissa aiheuta kissalle stressiä. Kuitenkaan kaikkia kissoja ei saada ystävystymään kovasta yrityksestä huolimatta. Onkin tärkeää, että kissalla on sille sopivaa seuraa: seniorikissa voi stressaantua pennun aktiivisuudesta, pentukissa puolestaan turhautua seniorin leikkimättömyydestä, arka kissa voi alistua herkästi pomottavalle kissalle, dominoiva kissa ei välttämättä saa selvästi aremmasta kissasta leikkikaveria.

Kissan elämää pitää tukea myös tarjoamalle sille piilopaikkoja ja omaa tilaa. Kuvat: @zella_ja_lily & @cassuandtherescuecats

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti