Kissan eristämisen tärkeys

Kissan eristäminen on tärkeää, kun kissa muuttaa uuteen ympäristöön, ja varsinkin silloin, kun kissa tulee suoraan ulkoa sijaiskotiin. Tässä blogitekstissä kerromme, mitä eristäminen tarkoittaa, miten eristäminen toteutetaan, milloin eristetään, ja miksi niin tehdään.

Meillä Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:ssä eristämisen laiminlyönti on vakava asia, ja sijaiskoti kantaa itse vastuun, jos laiminlyönnin vuoksi esim. sijaiskodin omat kissat sairastuvat.

Mitä tarkoittaa eristäminen?

Eristämisellä tarkoitetaan tilannetta, kun kissan liikkumatilaa rajoitetaan alussa, ja se on täysin erossa asunnon mahdollisista muista eläimistä. Dewin kissa eristetään lähtökohtaisesti aina, kun kissa muuttaa uuteen ympäristöön. Kissa eristetään, kun se tulee sijaiskotiin suoraan populaatiopaikalta, hoitolalta, toisesta sijaiskodista tai vanhasta kodista. 

Ainoastaan silloin eristämistä ei välttämättä tarvita, kun kissa on täysin kesy eikä stressaannu muutoksista JA kun asunnossa ei ole muita eläimiä. Tosin täysin käsikesy ja ihmisrakas kissakin voi muutoksen myötä stressaantua aluksi, jolloin eristäminen on silloinkin tärkeää. Siksi ohjeistammekin jokaista kissan adoptoijaa ensiksi eristämään uuden tulokkaan, jotta kotiutuminen ja asunnon muihin eläimiin tutustuminen sujuisi mahdollisimman hyvin.

Mitä tarkoittaa täyseristys?

Täyseristys tehdään silloin, kun kissa tulee suoraan ulkoa sijaiskotiin tai kun tiedetään, että kissalla on jokin tartuntauti. On oleellista pestä kädet aina, kun eristystilasta poistutaan, ja ettei eläimiä käsitellä perätysten täyseristyksen aikana ilman, että kädet pestään välissä. Eristysaikana myöskään tekstiilejä, kuten pyyheitä tai tyynyjä ei tule siirtää tilojen välillä ilman, että niitä pestään välillä. Myöskin ruoka- ja juomakupit ovat eristyksessä olevalla omat ja kuppeja ei vaihdeta keskenään ilman huolellista pesua.

Mihin eristetään?

Ulkoa ja hoitolalta tulevan kissan kohdalla Dewi suosittelee aina eristämistä kylpyhuoneeseen tilan pestävyyden vuoksi. Muutto on aina kissalle stressi, ja stressi saattaa oireilla ohipissailuilla. Kuitenkin joissain sijaiskodeissa kylpyhuone on sen verran pienempi, että jos oletus eristyksen pituudesta on pitkä, eristystilana voidaan käyttää muuta tilaa. Eristystilan on kuitenkin hyvä olla sen kokoinen, että sinne saa mahtumaan kissanvessan, ruokakipot ja piilopaikkoja.

Miten eristetään?

Helpoiten kissalle saadaan luotua turvallisuuden tunnetta rajaamalla se pienehköön tilaan. (Huom: 22 neliöinen yksiö on jo aivan liian iso tila.) Tilassa tulee olla perustarpeet (vessa ja ruokaa) sekä piilopaikkoja. Pienessä tilassa kissa uskaltaa lähteä liikkeelle nopeammin ja pystyy näin tehokkaammin toteamaan paikan turvalliseksi, kun ihminen ei ole siellä.

Kuljetusboksin tai kangaspesän voi jättää kissalle piilopaikaksi, mutta myös lavuaarikaapin alunen tai pesukoneen taus ovat hyviä piilopaikkoja kissan näkökulmasta. Oleellista on, että ainoana piilopaikkana ei ole katettu vessa, ettei kissan tarvitse kököttää ulosteiden keskellä.

Tilan tulisi olla sellainen, ettei ihminen käy siellä jatkuvasti eikä viivy siellä pidempiä aikoja. Jos tila on kylpyhuone, kannattaa miettiä, onko pakko päästä suihkuun tai pestä pyykkiä heti seuraavana aamuna kissan saapumisesta vai voiko se odottaa hieman pidempään, varsinkin jos kissa ei ole syönyt.

Eristys on myös hyvä paikka seurata kissan syömistä ja kissa löytää ruokakupin takuulla. Jos kissa on todella stressaantunut, se voi näännyttää itsensä.

Kuinka pitkään eristetään?

Kuinka pitkään kissaa eristetään riippuu siitä, mitkä ovat kissan lähtökohdat ja onko asunnossa ennestään kissoja. 

          1. Kissa tulee ulkoa/hoitolalta eikä sijaiskodissa ole muita eläimiä

Ulkoa tai häkkioloista tuleva kissa on erittäin peloissaan uudesta tilanteesta, eikä se välttämättä osaa käydä hiekkalaatikolla, tai se saattaa paastota. Eristystä voidaan alkaa purkaa siinä kohtaa, kun kissa syö, pissaa ja kakkaa normaalisti, on saanut ensimmäisen matokuurin eikä se ripuloi.

          2. Kissa tulee ulkoa/hoitolalta ja sijaiskodissa on muita eläimiä

Ulkoa tai häkkioloista tuleva kissa on erittäin peloissaan uudesta tilanteesta, eikä se välttämättä osaa käydä hiekkalaatikolla, tai se saattaa paastota. Jos sijaiskodissa on jo ennestään muita eläimiä, eristystä jatketaan, kunnes kissa on käynyt ensimmäisen kerran eläinlääkärissä, saanut ensimmäisen rokotteen ja toipunut käynnistä viikon. Tässä kohtaa voidaan aloittaa tutustuttaminen hajujen vaihdolla edeten näkökontaktiin kissojen reaktioita kuunnellen.

          3. Hoidettu kissa tulee toisesta sijaiskodista eikä sijaiskodissa ole muita eläimiä

Tällaisessa tilanteessa kissa on käynyt jo eläinlääkärissä, siltä on testattu FIV/FeLV, ja se on saanut tarvittavat tehosterokotteet. Jos kissalla on ripulia, oireilun taustasyistä suljetaan pois sisäloiset ja tartuntataudit. Kissa pidetään eristyksissä, kunnes se on rentoutunut sen verran, että se alkaa syödä ja käydä vessassa. Sen jälkeen oven voi jättää raolleen illalla niin, että kissa pääsee tutustumaan uuteen paikkaan. 

          4. Hoidettu kissa tulee toisesta sijaiskodista/hätämajoituksesta ja sijaiskodissa on muita eläimiä

Kissa on tässä kohtaa käynyt jo eläinlääkärissä, siltä on testattu FIV/FeLV, ja se on saanut tarvittavat tehosterokotteet. Jos kissalla on ripulia, oireilun taustasyistä suljetaan pois sisäloiset ja tartuntataudit. Eläimiä eristetään toisistaan, kunnes tullut kissa syö kunnolla ja käy vessassa. Tässä kohtaa voidaan aloittaa tutustuttaminen hajujen vaihdolla edeten näkökontaktiin kissojen reaktioita kuunnellen.

Miksi eristetään?

Pääsyitä eristämiseen on neljä; stressi, sisäsiisteys, tartuntataudit ja eläinten väliset konfliktit.

          1. Stressi

Muutto paikasta toiseen on kissalle stressi, stressin määrä vain vaihtelee kissayksilöiden välillä. Osa kissoista oirehtii stressistä syömättömyydellä tai pissailemalla vääriin paikkoihin. Täysin kesylle kissallekin muutto voi olla sen verran stressaava, ettei se syö heti kunnolla.

Kissalle, joka tulee ulkoa ja/tai joka ei luota ihmiseen, muutto uuteen ympäristöön ja vieraiden ihmisten luokse on valtava stressitekijä. Sijaiskodin ensimmäinen tehtävä onkin tehdä uudesta tilanteesta kissalle siedettävä ja sellainen, että kissan stressitasot lähtevät laskemaan.

          2. Sisäsiisteys

Osa populaatiokissoista, ovat ne sitten ulko- tai sisäpopulaatiosta, ei ole koskaan nähnyt kissanvessaa tavallisella sisällöllä. Kissa on saattanut tehdä tarpeensa aina ulos tai esim. vatiin, jossa on sanomalehtisilppua. Vaikka suurin osa aikuisista kissoista tajuaa heti vessalaatikon tarkoituksen tulee välillä vastaan kissoja, joille vessalaatikon löytäminen vie aikaa.

Pentujen kohdalla riski siihen, että tarpeet ovat muualla kuin laatikossa on suurempi.

Oman lukunsa aiheuttavat ripuloivat kissat. Ohipissojen ja -kakkojen paikallistaminen ja siivoaminen onnistuu paljon helpommin kylpyhuoneen lattialta kuin esimerkiksi olohuoneen nukkamatolta.

          3. Tartuntataudit

Populaatiokissoilla on enemmän ja vähemmän tartuntatauteja, joista osat leviävät erittäin helposti ja osa taas hyvinkin heikosti.  Eristyksellä ei saada kaikkia taudinaiheuttajia pysäytettyä, kissarutto esim. kulkee hyvin tehokkaasti ihmisten mukana ja osan, kuten FIV-viruksen leviämisen, eristys pysäyttää kokonaan. Eristyksen lisäksi onkin tärkeää pitää kaikkien asunnossa olevien kissojen rokotteet kissaflunssien ja kissaruton osalta ajan tasalla ja huolehtia tehosterokotteista huolella.

Jos kissa oireilee (ripuloi, yskii, sen silmät rähmivät, tai se on räkäinen) eristystä ei pureta ennen kuin oireilu on loppunut tai kissasta on otettu asianmukaiset laboratorionäytteet ja niiden tulokset on saatu. Jos kissalla todetaan jokin lääkehoidolla hoidettava tartuntatauti, se hoidetaan ennen eristyksen purkamista.

Eristys helpottaa sijaiskodin elämää eniten silloin, kun kissalla todetaan tartuntatauti, joka jää elämään pinnoille ja jonka vuoksi kaikki pinnat, mihin kissa tai sen karvat ovat voineet koskea, täytyy desinfioida.

          4. Eläinten väliset konfliktit

Yksi syy, miksi kissoja palaa yhdistyksille ja miksi kissat joutuvat vaihtamaan sijaiskotia, ovat eläinten väliset konfliktit. Parhaimmassa tapauksessa kissat eivät ole moksiskaan toisistaan vaan kohtelevat toisiaan kuin olisivat olleet erossa olleet parhaat kaverukset. Pahimmillaan meillä on yksi tai useampi pahasti loukkaantunut kissa ja verillä oleva ihminen, joka on mennyt väliin, ja kissojen välit ovat pilalla ikuisesti. 

Yllättävä uuden kissan tuleminen reviirille nostaa kuitenkin lähes poikkeuksetta kissojen stressitasoja. Se voi johtaa siihen, että yksi tai useampi kissoista ei syö, panttaa tarpeitaan tai/ja kyhjöttää jossain nurkassa tekeytyen mahdollisimman pieneksi. Kun ensin eristämme kissat toisistaan ja sen jälkeen alamme totuttaa niitä rauhallisesti toisiinsa, on todennäköisempää, että vältymme niiden välisiltä konflikteilta.

Hyviä ohjeita tutustuttamiseen: 

Dewille: Kun kissa tulee
Dewille: Kissojen tutustuttaminen toisiinsa

Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistys: Kissojen tutustuttaminen

Janina Pohju: Kissojen tutustuttaminen toisiinsa

- Mira, Dewi ry:n varapuheenjohtaja, adoptio- ja somevastaava

Kun kissa tulee

Kissa on stressiherkkä ja reviiritietoinen eläin, ja kaikenlaiset muutokset voivat olla kissalle stressitekijöitä. Kissan stressi voi oireilla, vaikka muutokset olisivatkin positiivisia. Esimerkiksi kissa voi stressioireilla, kun asuntoon muuttaa pysyvästi uusi ihminen, vaikka henkilö olisikin jo valmiiksi kissalle läheinen ihminen, jonka seurasta kissa pitää. Kissa voi myös stressaantua siitä, jos ruoka vaihtuu, vesikippo siirtyy, vessojen hiekka tai paikka muuttuu jne. Siksi muutto tai uuden kissan ilmestyminen omalle reviirille on aina mahdollinen stressitekijä.

Tässä ohjeessa kerrotaan, miten tulee toimia, kun kissa tulee uuteen ympäristöön: sijaiskotiin, loppuelämän kotiin tai vaikka vain lyhyeksi ajaksi hoitoon.

Oma tila ja tarvikkeet

Kissalle tulee aina järjestää oma pienempi tila alkuun. Kissa on myös saaliseläin, ja siksi se haluaa olla jatkuvasti perillä siitä, mitä sen ympärillä ja reviirillä tapahtuu. Tämä on helpompaa silloin, kun kissan reviiri on pienempi ⎯ varsinkin täysin uudessa ympäristössä. On myös helpompaa rauhoittaa tila kissalle, kun kyseessä on vain yksi huone. Sijaiskotiin tullessa kissa eristetään aina yhteen huoneeseen, esimerkiksi kylpyhuoneeseen tai makuuhuoneeseen.

Eristystila on pätevä, kun sinne mahtuu kissalle vessa, ruokakupit ja vähintään yksi sopiva piilo, mieluiten useampi. Piilopaikaksi käy esimerkiksi sängyn, sohvan tai kiukaan alunen, pesukoneen tai sohvan taus. Kantokoppaan liittyy yleensä negatiivisia muistijälkiä, minkä takia se harvemmin kelpaa piilopaikaksi ⎯ ainakaan alkuun. Eristystilasta kannattaa poistaa irtotavarat tasoilta. Jos kissa on jo tottunut asumaan ihmisten kanssa, sille voi jättää radion päälle. Jos kissa tulee suoraan esim. populaatiopaikalta sisätiloihin, radion voi laittaa soimaan hiljaisella muutaman päivän jälkeen: näin kissa myös tottuu ihmisten ääniin ja ehkä myös eräänlaiseen vuorokausirytmiin.

Kylpyhuone on yleensä paras vaihtoehto eristämiselle, sillä se on helpointa siivota. Kissan stressi saattaa oireilla ohipissailuna tai ripulina. Riippuu tilanteesta, kuinka pitkään kissa tarvitsee omaa tilaa. Jos kyseessä on arka/ujo yksilö tai sijaiskotiin ensimmäistä kertaa tuleva kissa, se voi olla jopa viikkoja eristystilassa. Mutta uuteen kotiin muuttavalle kissalle tai hoitoon tulevalle reippaalle kaverille yön ylikin rentoutuminen voi riittää. Eristysaika riippuu myös siitä, onko taloudessa muita kissoja. Jos kotona on muita kissoja, kissoja kannattaa tutustuttaa hiljalleen toisiinsa (perusteluita ja vinkkejä tähän alempana). Hoitokissan kanssa eristystä ja tutustuttamista voidaan aloittaa vasta sitten, kun hoitokissan ensimmäisestä rokotuksesta on kulunut viikko.

Sijaiskodin pienessä eristystilassa on hyödynnetty suihkuverhoa.

Kissa saapuu

Kun kissa tulee, tilan tulee olla jo valmiina, jolloin kissan kantokopan voi vain viedä tilaan, sulkea oven perässään ja avata kantokopan oven. Tässä kohtaa ei kannata jäädä samaan tilaan, vaan antaa kissalle aikaa ja poistua itse varoen huoneesta. Jos kissa on arka, stressaantunut tai peloissaan, ensimmäisinä päivinä kannattaa välttää samassa tilassa käymistä. Kun tilassa käy (viemässä ruokaa, putsaamassa vessaa tai asioimassa itse vessassa, jos tilana on kylpyhuone), tulee ignoorata kissan olemassaolo. Voit kuitenkin puhua ääneen rauhallisella äänensävyllä ja esimerkiksi selostaa tekemisiä kohdistamatta puhettasi kissalle. Jos kissa on luottavainen ja ihmisrakas, ja tulee hakemaan huomiota, silityksiä voi antaa ja tilassa kannattaa viettää enemmän aikaa. Mutta jos kissa pysyy piilossa tai katselee piilostaan silmät suurina, kissaa ei pidä lähestyä.

Syöminen

Kissa ei syö, kun se on stressaantunut, ja useamman päivän paasto ehtii aiheuttaa kissalle sisäelinvaurioita. Siksi stressitasot pitää saada mahdollisimman nopeasti alas. Stressitasot yleensä laskevat, kun kissa saa olla rauhassa ja toipua koettelemuksestaan.

Laita aina alkuun kissalle ruokabuffet ja sijoita ruokakupit suojaisiin paikkoihin. Lähelle piiloa, allaskaapin alle, sängyn alle… Jonnekin niin, että kissa voi syödä piilossa eikä sen tarvitse kerätä rohkeutta tullakseen avaralle paikalle syömään. Jos on tietoa, mitä kissa on aikaisemmin mielellään syönyt, kannattaa hyötykäyttää sitä. On ehdottoman tärkeää saada kissa syömään parin vuorokauden sisällä. Ja on yhtä lailla tärkeää, että tavaraa tulee uloskin. Jos kissa paastoaa täysin, on syytä pakkoruokkia kissaa tai viedä se eläinlääkäriin.

Esimerkki eristystilasta.

Madottaminen

Kun kissa tulee suoraan ulkoa sijaiskotiin, sen ensimmäinen madotuskuuri aloitetaan, kun kissa syö kunnolla. Viiden päivän Axilur-kuuri aloitetaan, kun tiedetään, että kissa syö varmasti eli toisin sanoen matolääke menee varmasti alas. Kahden viikon kuluttua ensimmäisestä madotuksesta annetaan kolmen päivän Axilur-kuuri ja kahden viikon kuluttua siitä uusitaan vielä kolmannen kerran kolmen päivän Axilur-kuuri.

-> Eli siis 5pv Axilur, 2vko:n tauko, 3pv Axilur, 2vko:n tauko, 3pv Axilur

Jokaisen Axilur-kuurin jälkeen pestään kissanvessa (tai -vessat) kloriitilla ja vaihdetaan hiekat. Älä käytä kloriitin kanssa kuumaa vettä.

Muutoin nykytietämyksen mukaan kissaa kannattaa madottaa vain, kun sillä on tiettävästi sisäloisia, ja ennen kuin kissa on menossa rokotettavaksi, sillä sisäloistartunta heikentää rokotteen vaikutusta.

Eristystarve

Mikäli asunnossa on muita eläimiä, täyseristys on pidettävä siihen asti, että kaikilla on rokotukset voimassa. Viikko rokotuksen jälkeen rokote on pätevä. Mikäli asunnossa ei ole muita eläimiä, eristystä voi alkaa purkamaan, kun kissa syö, pissaa ja kakkaa normaalisti. Eristystilaa ei kuitenkaan kannata lähteä muuttamaan, vaan eristyksen purkamisella tarkoitetaan kissan reviirin laajentamista vähitellen. Jos asunnossa ei ole muita eläimiä, oven voi vain laittaa raolleen.  Jos kissa vaikuttaa stressaantuvan avoimesta ovesta, eikä osoita kiinnostusta muualle asuntoon, ovea kannattaa pitää auki vain öisin tai vain tunnin verran päivässä. Vaikka ovi olisi auki, ja kissa kävisi muualla asunnossa, kannattaa silti pitää edelleen eristystila kissan ns. turvatilana.

Aralle emolle ja tämän pennuille valmisteltu oma huone.

Kissojen tutustuttaminen

Jos asunnossa on muita kissoja, kissat tulee tutustuttaa. Kissat ovat reviiritietoisia ja stressiherkkiä eläimiä, joten mieluummin kissat tutustutetaan liian hitaasti, kuin liian nopeasti. Jos tutustuttaminen etenee liian vauhdilla, on vaarana, että:

• Kissat eivät ystävysty koskaan tai oppivat korkeintaan sietämään toisiaan.

• Kissalla tai kissoilla ilmenee stressioireilua: esimerkiksi syömättömyyttä, karvanlähtöä/kaljuuntumista, ripulia tai ohipissailua. Stressi voi aiheuttaa kissalle muun muassa idiopaattisen kystiitin.

• Kissa tai kissat alkavat käyttäytyä aggressiivisesti. Ja mahdollisesti kissa, joka joutuu aggressiivisen käytöksen kohteeksi, alkaa stressioireilla.

• Kissan tai kaikkien kissojen persoonat muuttuvat stressaamisen takia.

• Uusimmalle tulokkaalle pitää etsiä uusi paikka, koska kissoja ei voida pitää edes saman katon alla.

Kissojen tutustuttamisessa pitää tarkkailla kaikkien kissojen reaktioita, ja edetä pelokkaimman yksilön tahtiin. Tutustuttaminen aloitetaan vasta sitten, kun kaikki taloudessa asuvat kissat syövät, pissaavat ja kakkaavat normaalisti, eivätkä osoita merkkejä stressaamisesta. Jos missään vaiheessa tutustuttamista kissoilla alkaa ilmetä stressiä, murinaa tai pelokasta ulinaa, pitää tutustuttamisessa ottaa takapakkia. 

Kissat saavat sähistä toisilleen, se on niiden keino sanoa toisilleen esim. “ei” tai “älä tule lähemmäs”. Sähinän kohdalla kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, miten reagoi se kissa, jolle sähistään. Jos toinen kissa ei ymmärrä antaa sähisevälle kissalle tilaa, vaan sähisee takaisin, murisee, yrittää lähestyä hyvässä tai pahassa, on syytä ottaa takapakkia tutustumisessa.

Kun tutustuttaminen aloitetaan, voidaan edetä esimerkiksi seuraavanlaisesti:

• Ruokatarjoilua sijoitellaan molemmin puolin ovea lähemmäksi ovea. Vaikka kissat eivät näe toisiaan, ne aistivat ja kuulevat, kun lähellä, oven toisella puolella, on kissa. Kissojen ruokakuppeja voi alkaa siirtää lähemmäksi ovea, tai sitten oven molemmin puolin voi tiputella kuivaruokaa tai herkkuja. Jos kissat suostuvat syömään oven vieressä, se on jo hyvä merkki. Kun kissa aistii toisen lajitoverin saadessaan ruokaa tai herkkuja, se oppii yhdistämään toisen kissan positiiviseen kokemukseen, jonka se saa ruuasta.

• Hajujen vaihtoa oven molemmin puolin. Kissoille voi antaa esimerkiksi toistensa leluja ja makuualustoja tutkittavaksi ja haisteltavaksi. Anna kissojen tutustua uusiin hajuihin rauhassa, päivien saatossa. Esimerkiksi yhden illan ajaksi voi vaihtaa kissojen vessoja keskenään.

• Ensimmäiset näköhavainnot ovat turvallisia, jos kukaan kissa ei ole tähän mennessä vaikuttanut stressaantuneelta tai pitänyt pelokasta tai vihamielistä ääntä.

• Jos saatavilla on verkko- tai lasiovi, se on oiva, turvallinen tapa kissojen näköyhteyden luomiseen.

• Jos käytössä on vain normaali ovi, raota ovea hetkeksi niin, ettei ovesta pääse kulkemaan. Muista, että kissa on nestettä, ja se voi helposti livahtaa pieneltäkin tuntuvasta raosta. Pidennä oven raottamisaikaa vähitellen ja anna välissä aina aikaa sulattelulle. Muista, että vaikka oven toisella puolella olisi kissaystävällinen yksilö, joka haluaisi jo päästä leikkimään, oven toisella puolella oleva kissa ei välttämättä ymmärrä tätä, vaan pelkää toisen lähestymisyrityksiä. Pysy itse sillä puolen ovea, jossa on kissa, joka on enemmän tottunut sinuun. Jos molemmin puolin ovea kissat vaikuttavat olevan epäluuloisia läsnäolostasi, aseta ovelle painava tuki niin, että ovi jää vain 1-2cm auki, ja etteivät kissat saa avattua sitä enempää.

• Jos jommalla kummalla puolella ovea kissat ovat kissarakkaita, kujertelevia, kesyjä ja täysin käsiteltävissä, eivätkä ne kaihda kantokoppaa/kuljetushäkkiä, laita kissat koppaan/häkkiin ja avaa ovea enemmän. Näin arempi kissa uskaltaa tulla toisen reviirille enemmän tutkimaan paikkoja, eikä toisen kissan yli-innokkuus pääse ahdistamaan sitä. Jos onnistuu, kissojen tilat voi myös vaihtaa: uusi kissa pääsee muualle asuntoon, muut kissat pääsevät tutkimaan eristystilan hajuja.

• Leikitä kissoja niin, että niillä on näköyhteys toisiinsa. Eli leiki toisen kanssa niin, että toinen näkee leikkimisen.

• Vaikka arki näyttäisi sujuvan hyvin, eristä kuitenkin kissat vielä jonkin aikaa toisistaan yöksi ja aina, kun kukaan ihminen ei ole kotona. Näin kissojen käyttäytymistä on helpompi tarkkailla, ja tilanne on helpommin pelastettavissa, jos joku kissoista alkaa stressaantua tai jos kissoille tulee konflikti.

- Linda, Dewin tiedottaja