Kissan naksutinkoulutus

Eläimen ja ihmisen suhde rakentuu arjen pienistä vuorovaikutustilanteista, jotka eläin voi kokea joko positiivisena tai negatiivisena. Jokainen kissan seuralaisekseen valinnut kokee takuulla olevansa se positiivisia kokemuksia luova, herkkuja ja mukavia leikkihetkiä tarjoava ihminen, mutta joskus aran kissan kanssa tuntemukset voivat olla erilaiset. Kun arka kissa piilottelee sängyn alla tai kyyristyy huolestuneen näköisenä ihmisen liikkuessa asunnossa, voi helposti tuntua siltä, että kissa ei saa kohtaamisista itselleen mitään positiivista. Miten rakentaa suhdetta, jos kohtaamiset ovat jatkuvasti kissalle negatiivisia, tai korkeintaan neutraaleja?

Siinä vaiheessa, kun kissa on uudessa kodissaan tarpeeksi rentoutunut vastaanottaakseen ruokaa tai muita positiivisia vahvistuksia, apuna voidaan käyttää koulutustekniikoita. Kouluttamisen avulla negatiivispainotteiseen suhteeseen voidaan lisätä positiivisia, suhdetta parantavia vuorovaikutuksia. Kun positiivisia vuorovaikutuksia alkaa kertyä negatiivisia enemmän, suhde voi kokonaisuudessaan muuttua kissalle miellyttäväksi. Ja tällöin yksittäiset kielteiset tapahtumat, kuten mahdollisesti koppaan sulkeminen, eivät enää välttämättä romuta luottamusta suhteenne alta; yksi negatiivinen kokemus ei vaikuta paljoa, jos olet yleisesti hyvä tyyppi.

Miten sitten aloittaa kouluttaminen, tai valita oikea tapa kouluttaa? Netti on täynnä erilaisia koulutusohjeita, ja on totta, että sitä voi tehdä monella eri tavalla. Nykytutkimuksen valossa kuitenkin positiiviseen vahvistamiseen pohjautuva kouluttaminen on selkeästi tehokkain ja eläimelle mieluisin tapa oppia uusia asioita. Helpoin ja aloittajaystävällisin tapa tutustua positiiviseen vahvistamiseen on naksutinkoulutus, jota toteutetaan naksuttimen, tai toiselta nimeltään klikkerin, kanssa.

Naksuttimia tulee monissa eri muodoissa ja väreissä, mutta sen pääidea on tuottaa helposti tunnistettava, samankaltaisena toistuva naksahtava ääni, joka eroaa merkittävästi ympäröivästä äänimaisemasta.

Tämä ääni on tarkoitus yhdistää kissan mielessä positiivisiin kokemuksiin (= ruoan saamiseen), minkä jälkeen sitä on mahdollista käyttää palkitsevana tekijänä. Kokemukseni mukaan monet arat kissat saattavat ensi alkuun pelätä naksuttimen lujaa ja hieman omituistakin ääntä, mutta tähän on onneksi kehitetty vaihtoehtoja. Joissain naksuttimissa pystyy kätevästi säätämään äänen voimakkuutta, jonka lisäksi ääntä voi yrittää vaimentaa kietomalla naksuttimen esimerkiksi pyyhkeen sisään. Kannattaa myös kokeilla erilaisia naksuttimia, sillä joissain ääni saattaa olla pehmeämpi. Mikäli mikään näistä ei toimi, äänen voi tehdä myös omalla kielellä; taikasana tässä ei ole niinkään naksutin, vaan tuo helposti tunnistettava, tavanomaisesta eroava ääni. Omalla kielellä toteutettu naksautus tai muu omalle suullesi sopiva äännähdys voi toimia aivan yhtä hyvin, kunhan sen saa pysymään mahdollisimman samankaltaisena kerrasta toiseen. Ja nykymaailmassa tekniikka tulee onneksi aina avuksi; kännykkään on saatavilla lukuisia ilmaisia appeja klikkerin äänellä!

Naksutinkoulutus alkaa ehdollistamalla kissa naksuttimen ääneen. Tämä tapahtuu klikkaamalla naksutinta ja palkkaamalla kissaa herkulla välittömästi sen jälkeen. Oleellista tässä on ajoitus, ja yleisenä sääntönä on, että herkun pitäisi tulla noin sekunnin sisään naksautuksesta. Prosessia toistetaan pienissä hetkissä muutaman päivän ajan, jotta kissalla on aikaa tajuta äänen ja herkun välillä oleva yhteys. Voi olla haastavaa määrittää tarkasti, milloin kissa on ymmärtänyt asioiden välisen yhteyden, mutta omakohtaisesti olen huomannut kissojen muuttuvan naksahduksen aikaan tarkkaavaisemmiksi, kun ne ovat ymmärtäneet asian.

Kun yhteys on muodostettu, voi kissaa alkaa kouluttaa. Tällöin kissaa palkataan oikeasta käytöksestä naksahduksella, jota seuraa herkku. Herkut kannattaa pilkkoa pieniksi palasiksi, joita pystyy syöttämään nopeasti monta peräkkäin. Erittäin ruokamotivoituneille kissoille normiraksut saattavat toimia tarpeeksi hyvinä motivaattoreina, kun taas toiset vaativat jotain maistuvampaa; toisille paras palkinto saattaa olla taas leikki. Palkkioiden toimivuus voi vaihdella kissakohtaisesti ja mielialan mukaan, eikä sama palkkio toimi aina välttämättä yhtä hyvin. 

Mikäli haluat opettaa kissalle jonkin tietyn toiminnon, kannattaa koulutustuokio suunnitella jo etukäteen ja jakaa haluttu toiminto pienempiin väliaskeliin; jos esimerkiksi haluat kissan menevän koppaan, voit palkata kissaa ensin jo pelkästään siitä, että se katsoo koppaa kohti. Kriteerit kannattaa asettaa tarpeeksi mataliksi niin, että kissalla on mahdollisuus onnistua. Vähitellen, kun edellinen väliaskel onnistuu jo suurimman osan ajasta, voidaan kriteeriä nostaa esimerkiksi niin, että palkitaan kissaa silloin, kun se ottaa askeleen koppaa kohti, tai edes muuttaa painoaan lievästi eteenpäin. Tärkeää on yrittää naksuttaa juuri halutun toiminnon aikana, ja palkata kissaa tarpeeksi usein. Tämä saattaa vaatia hieman harjoitusta, mutta naksutinkoulutuksella on onneksi hyvin vaikeaa saada vahinkoa aikaan; mikäli naksutat väärään aikaan ja palkitset väärästä käytöksestä, kissallasi on todennäköisesti silti yhä hauskaa. Todennäköisesti pahinta, mitä voi käydä, on se, että joudut itse kuluttamaan enemmän aikaa halutun käytöksen vahvistamiseen. 

Sen sijaan että opettaisit kissalle mitään tiettyä, voit myös antaa kissan ehdottaa itse haluamiaan käytösmalleja. Tämä on hauska leikki, jossa ei voi epäonnistua, ja joka siten saattaa kasvattaa sekä omaasi, että kissan itsevarmuutta. Voit poimia kissan käytöksestä tiettyjä käyttäytymispiirteitä ja lähteä jalostamaan niitä eteenpäin; useilla kissoilla on esimerkiksi luontainen reaktio koettaa uusia asioita varovaisesti tassullaan. Tästä tutkivasta käytösmallista on helppo jalostaa kissa antamaan läpyä naksauttamalla silloin, kun kissa hipaisee kättäsi tassullaan. Toinen hauska keino harjoitella naksutinkoulutusta on testata sitä ihmisiin; sovi kaverisi kanssa niin, että kaverisi päättää mielessään käyttäytymismallin, jonka haluaa sinun suorittavan, ja naksauttaa aina sinun osuessasi tarpeeksi lähelle!

Entä sitten, jos kissoja on kaksi, ja haluat kouluttaa vain yhtä kerrallaan? Tässä tilanteessa voit joko opettaa molemmille kissoille oman naksuäänen, jonka kautta ne tietävät kummalle tehtävä on tarkoitettu, tai vaihtoehtoisesti palkata molempia kissoja siitä huolimatta, että treenaat vain toisen kanssa. Jälkimmäisessä tilanteessa voit hyvin palkata toista kissaa siitä, että se odottaa rauhallisesti vieressä.

Positiivisen kouluttamisen kautta on myös hyvä lähestyä erilaisia epätoivottuja käyttäytymismalleja. Kieltäminen tai kissan säikyttely epätoivotun toiminnan lopettamiseksi voivat tulla meiltä ihmisiltä joskus jopa melkein luonnostaan – olemmehan kovin tottuneita kieltämään toisiamme – mutta eläimien kohdalla tämä on harvoin onnistunut ratkaisu. Kissa on osittain myös saaliseläin, joten vaaralla uhittelu voi nopeasti murentaa välillenne muodostunutta suhdetta. Suotuisampaa olisikin kieltämisen sijaan opettaa kissalle, mikä käytösmalli on halutumpi nykyisen käytöksen sijaan. Vakavien käytösongelmien kanssa kannattaa kuitenkin aina konsultoida myös osaavaa käytösneuvojaa sekä eläinlääkäriä.

Lue lisää kissan käytösongelmista blogitekstistämme "Kissa ei vittuile"

Voi olla, että mietit silti, miksi käyttää naksutinta. Eikö olisi helpompaa palkita kissaa pelkillä kehuilla tai ruoalla, ilman tällaisia turhia härpäkkeitä? Kouluttaminen onnistuu toki niinkin, mutta naksuttimella on ylimääräinen ässä hihassaan; se nopeuttaa oppimista. Nopeasta oppimisesta vastaa dopamiiniksi nimetty välittäjäaine, jonka on oppimisen lisäksi todettu parantavan myös keskittymiskykyä. Naksutinkoulutus vapauttaa dopamiinia aktivoimalla aivoissa erityisen järjestelmän, jota neurotieteilijä Jaak Panksepp kutsuu nimellä SEEKING. Järjestelmä saa aikaan odottavan ja positiivisen, jopa euforiaan verrattavan mielentilan – vähän kuin innostus joululahjojen avaamista odottaessa. Järjestelmän alaisuudessa ihmiset ovat kuvanneet tuntevansa olonsa luottavaiseksi, kuin he pystyisivät mihin vain. Toisin sanoen kouluttaminen on siis hauskaa! Lisäksi naksuttimen välittämä informaatio kulkee aivokuoren sijaan suoraan muistista ja tunteista vastaaville aivoalueille, ja vaikuttaa siellä mantelitumakkeeseen, joka vastaa ehdollistettujen vasteiden oppimisesta. Tällaista vaikutusta ei olla todettu ruoalla tai kehuilla.

Lisäksi naksutinkoulutus tukee eläimen oma-aloitteisuutta ja auttaa luomaan suhdetta eläimeen, joka stressaantuu helposti ihmisen läsnäollessa. Kouluttaaksesi sinun ei tarvitse olla kissan lähellä, vaan voit naksuttaa myös vaikka huoneen toiselta puolelta, mistä kissa ei välttämättä koe sinua yhtä suureksi uhaksi. Ja mikäli kouluttaminen saa sinut innostumaan, voit viedä taitojasi edemmäs ja alkaa kysyä kissan mielipidettä. Voit esimerkiksi lisätä kissan kokemaa hallinnan tunnetta opettamalla tämän antamaan suostumuksen tekemiisi hoitotoimenpiteisiin, kuten korvien puhdistukseen; tähän koulutusmetodiin voit tutustua nimellä startbutton behaviors. Kaiken kaikkiaan kouluttaminen voi siis olla sekä ihmiselle että eläimelle hauska työkalu hyvän ja kunnioittavan suhteen rakentamiseen.

- Alisa, Dewin sijaiskoti

Lue lisää Kissan aktivoinnista täältä

Elämää aran kissan kanssa

Monet ihmiset adoptoivat nykyään eläinsuojeluyhdistyksiltä arkoja kissoja. Tämä on hienoa, sillä aiemmin tällaisten kissojen kohtalona on useimmiten ollut lopetuspäätös, kun koteja ei vain ole löytynyt. Me yhdistyksessä haastattelemme kotiehdokkaat perusteellisesti ja varmistamme, että arkoja kissoja adoptoivat ihmiset tietävät, mihin ovat ryhtymässä. On kuitenkin hyvä tiedostaa jo ennen yhteydenottoa, mihin kaikkeen on syytä valmistautua, mikäli päättää ottaa asuinkumppanikseen aran kissan.

Arkaa kissaa ei välttämättä alkuun paljoa kotona näy. Usein arka kissa saa ja hakee turvaa tutusta kissakaverista, jos sellainen on tarjolla.

Hiljaa hyvä tulee

Aikaa, aikaa ja aikaa. Sitä sinun on oltava valmis antamaan aralle kissalle. Ensimmäisinä viikkoina muuton jälkeen et välttämättä näe kissaasi lainkaan. Arat kissat viihtyvät uudessa kodissa alkuaikoina piilossa esimerkiksi sängyn alla. Ne saattavat liikkua asunnossa vain yöaikaan. Aran kissan on annettava tutustua uuteen paikkaan rauhassa, ennen kuin sen kanssa voi edes harkita ihmisiin tutustumista. Kuitenkin kissa tulee todennäköisesti sinuiksi uuden kotinsa kanssa muutamissa viikoissa ja saattaa alkaa tämän jälkeen näyttäytyä ihmiselle. Tästä vasta alkaa se eniten aikaa vaativa prosessi: ihmiseen tottuminen ja luottaminen.

Miten käyttäydyt tutustuessasi uuteen ihmiseen? Tunkeudutko ensimmäiseksi hänen mukavuusalueelleen? Pyritkö koskettamaan häntä, vaikka hän ilmaisisi kaikin tavoin, ettei halua sinun koskevan? Käveletkö hänen peräänsä, mikäli hän päättää lähteä luotasi? Vai kommunikoitko hänen kanssaan ystävällisesti, kunnioitat hänen tarvitsemaansa tilaa ja olet muutenkin kohtelias?

Todellisuudessa jokaiseen kissaan tulisi tutustua kuin tutustuisit uuteen ihmiseen. Kesy kissa (kuten koirakin) vain antaa meille paljon epäkohteliaisuutta anteeksi. Arka kissa sen sijaan peilaa käyttäytymisellään suoraan sitä, miten sinä otat siihen kontaktia. Kissa saattaa alkuaikoina sähistä tai jopa murista sinulle, mikäli tulet liian nopeasti kohti sen mukavuusaluetta. Hyvin harva kissa on kuitenkaan aggressiivinen, mikäli sen tilaa kunnioitetaan. Sinun täytyy havainnoida kissaa ja edetä tutustumisessa juuri siihen tahtiin, jonka se sallii.

Ennen kuin edes lähestyt kissaa, voit ”puhua” sille: silmien siristely, rauhallinen/unelias räpyttely ja silmän iskeminen ovat kissoille rauhoittavia signaaleja. Käytännössä, jos sinä uskallat sulkea silmäsi sen seurassa, sekin alkaa luottaa, että voi sulkea silmänsä sinun seurassasi.

Huojentavana tietona voi tulla se, että arka kissa ei suinkaan kärsi luonasi. Alkuun se on todennäköisesti stressaantunut, mutta tämä ei tuota sille pitkällä aikavälillä sen suurempaa kärsimystä. Kun kissa on asettunut taloon, sillä on asiat varsin hyvin, vaikka se ei sinuun vielä luottaisikaan. Se saa ruokansa säännöllisesti, sillä on oma reviiri ja uusia, mielenkiintoisia paikkoja ja asioita, joita tutkia. Kissa ei varsinaisesti kaipaa ihmisen seuraa tai silittelyä, jos se ei ole siihen tottunut.

Sähinä on kissan kieltä, jolla se viestittää sanaa "ei". Tässä kuvassa myös Vilman korvien asento kertoo hänen mielialastaan.

Kissan stressistä

Arka kissa on luonnollisesti kesyä lajitoveriaan herkempi stressaantumaan ihmisestä tai ympäristöstään. Tällöin voi esiintyä syömättömyyttä, vessassa käynnin panttaamista tai ohipissailua. Ensimmäisen kahden ongelman varalta sinun on varauduttava olemaan tarkkana kissan jokapäiväisten toimien kohdalla, jotta huomaat herkästi, mikäli se jättää syömättä tai käymättä laatikolla. Pidempään jatkunut syömättömyys tai pidättäminen ovat molemmat kissalle hengenvaarallisia tiloja, jolloin lääkäriä tarvitaan pikaisesti.

Ohipissailu on ongelma, joka mietityttää monia kissanomistajia, ja jotkut painivat sen kanssa vuosien ajan. Kyseessä on kuitenkin ongelma, joka oikeanlaisilla toimilla varhaisessa vaiheessa saadaan lähes poikkeuksetta kuriin. Olennaista on mm. sulkea pois mahdolliset taustalla vaikuttavat sairaudet, vessalaatikoiden ja hiekan riittävä määrä ja oikea laatu sekä hutipissojen huolellinen siivoaminen oikeilla aineilla. Muista, että hutipissailun sattuessa on parempi pyytää nopeasti neuvoja, kuin jäädä painimaan ongelman kanssa yksin pitkäksi aikaa, jolloin tapa ehtii kroonistua. Lue lisää ohipissailusta esim. tästä blogitekstistämme.

Harkitse erityisen tarkkaan aran kissan adoptoimista lapsiperheeseen. Aivan pienimpien lasten kanssa asia on oikeastaan parempi unohtaa kokonaan. Alakouluikäisten lasten kanssa arka kissa voi pärjätä jo hyvin, kunhan lapset osaavat noudattaa sääntöjä, miten kissan kanssa käyttäydytään. Kissalla tulisi olla kodissa ”turva-alue”, esimerkiksi sen raapimispuu tai tietty huone, jossa oleillessaan se voi olla varma, ettei sitä lähestytä koskemismielessä. Yhtä lailla turvapaikka tulee olla myös aikuisilta ihmisiltä.

Silmien siristely ja silmien sulkeminen ihmisen nähden on hyvä merkki.

Koppakoulu ja kapalointi

Arankin kissan kanssa on voitava lähteä lääkärille, jos se sairastuu tai rokotukset pitää uusia. Kissa on myös voitava saada kantokoppaan esim. matkan takia ja äärimmäisessä tapauksessa vaikka tulipalon sattuessa. Arkaa kissaa ei yleensä kannata yrittää paljain käsin tarttumalla kiinni saada väkisin koppaan. Tämä tyyli epäonnistuu lähes aina ja saattaa myös jättää ikävät jäljet käsivarsiin. Toimiva ja kissankin kannalta stressittömämpi tapa on saada kissa itse menemään koppaan joko ohjattuna tai nameilla/lelulla houkutellen. Ole valmis aloittamaan kissasi kanssa ”koppakoulu” jo varhaisessa vaiheessa, jolloin parhaimmillaan saat kissan menemään koppaan mielellään ja vapaaehtoisesti! Jos vapaaehtoisuus ei vielä ole vaihtoehto, kissan saa pienellä harjoittelulla ohjattua koppaan usein varsin stressittömästi sopivien piilopaikkojen ja pyyhkeiden avulla. Lue koppatreeniin ja kopittamiseen vinkkejä täältä.

Mikäli kissa ei ole käsiteltävä, sen voi eläinlääkärin vastaanotolla siirtää ns. rauhoitushäkkiin. Häkkiä käytetään lähes poikkeuksetta, jos eläinlääkäri kuulee kissan olevan arka tai vähän käsitelty. Hieman aran kissan käsittely saattaa kuitenkin onnistua ilman rauhoitushäkkiäkin, kun paikalla ovat vakaat apukädet tai parit, ja kissa ”kapaloidaan” tai peitetään käsittelyn ajaksi pyyhkeillä.

On muitakin tilanteita, joissa sinun on varauduttava käsittelemään kissaa, vaikka se ei siitä pitäisi. Joskus kissa saa eläinlääkäriltä mukaan esimerkiksi kipulääkettä, antibiootteja tai korvatipat, jotka pitäisi saada annettua kissalle suoraan suuhun tai korviin. Tässä apuna ovat maltti, rauhallisuus, määrätietoiset otteet ja iso pyyhe. Usein myös kaverista on hyötyä. Kissa lääkitään käärimällä se pyyhkeen sisään kapaloon, jotta se ei pääse pyristelemään karkuun. 

 Arkojen kissojen kanssa oppii paljon kissan lajityypillisestä käyttäytymisestä.

Miksi adoptoisin aran kissan?

Kun annat kodin aralle kissalle, on sinun myös varauduttava siihen, että kissastasi ei koskaan tule sylikissaa. Arimmista kissoista ei välttämättä tule edes siliteltäviä. Sinun on oltava valmis hyväksymään tämä jokaisen aran kissan kohdalla. Sinun on nähtävä hyvänä asiana kissan antama seura muillakin tavoilla: leikin seurailu tai yhdessä pitkän onkilelun kanssa leikkiminen, ikkunasta ulos katselevan kissan ihailu ja rauhassa nukkuvan kissan ympärilleen luoma seesteisyys ovat asioita, joita aran kissan omistajan on hyvä arvostaa. 

Miksi sitten ylipäätään adoptoida arka kissa? Pelkkä sääli ei pidä olla motiivina, se on harvemmin hyvä pohja kissan ja ihmisen väliselle suhteelle. Arkojen kissojen kanssa oppii paljon kissan lajityypillisestä käyttäytymisestä, kun kissan pääasiallinen tehtävä talossa ei ole paijattavana oleminen. Ihminen myös oppii parempaan kissanpitoon, kun aran kissan luottamus ei tule annettuna, vaan se pitää ansaita. 

Vaikka valmistaudut siihen, että arka kissa saattaa olla sinua kohtaan varautunut loppuelämänsä, lukuisat tapaukset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että näin ei useimmiten kuitenkaan tapahdu. Valtaosa aroista kissoista todella oppii luottamaan omaan ihmiseensä ajan kanssa. Suurimpana palkintona tuleekin se huumaava onnistumisen tunne, kun arka kissa avautuu pala palalta kuorestaan ja lopulta kiintyy ja luottaa sinuun.

Muista, että yhdistyksillä on vankka kokemus arkojen kissojen kanssa toimimisesta! Saat takuulla adoptoimasi kissan mukana tarkempia ohjeita onnistuneeseen yhteiseloon. Myös netistä löytyy nykyään jonkin verran kokemukseen pohjaava tietoa arkojen kissojen kanssa toimimiseen. Tutustus Dewin blogin lisäksi esim. Pissasirkus-blogiin!

- Anna, Dewin adoptiotiimi

Kissan adoptoiminen Dewiltä

Kissojen adoptointi Dewiltä on monivaiheinen prosessi, johon kannattaa paneutua huolellisesti. Prosessi varmistaa sen, että kissa pääsee mahdollisimman hyvään loppuelämänkotiin, ja adoptoija tietää, mitä odottaa. Tässä kirjoituksessa on koitettu selventää adoptioprosessia ja antaa yleisiä ohjeita kissan adoptoimista harkitsevalle.

            1. Oma elämäntilanne ja voimavarat 

Jos olet kiinnostunut adoptoimaan kissan, pohdi ensin, onko elämäntilanteesi vakaa ja riittävätkö voimavarasi kissasta huolehtimiseen. Kissan adoptointi saattaa tarkoittaa jopa kahden vuosikymmenen mittaista sitoutumista. Kissa tarvitsee aktivointia ja huolenpitoa siinä missä koira tai mikä tahansa muukin lemmikki. Ota siis selvää, millaista on kissan lajityypillinen käytös ja millaisia asioita kissat tarvitsevat henkisen ja fyysisen hyvinvointinsa ylläpitämiseen, ja pohdi, pystytkö sinä tarjoamaan kissalle näitä asioita. Kissan aktivointi -blogitekstistä löydät perusteluita, miksi kissa tarvitsee aktivointia, sekä vinkkejä, miten eri tavoilla kissaa voi aktivoida.

2. Taloudellinen tilanne

Jos koet, että elämäntilaanteesi on riittävän vakaa ja sinulla on voimavaroja kissasta huolehtimiseen, tulee seuraavaksi pohtia kissanhoidon taloudellista puolta. Kissanhiekka, laadukas ruoka, raapimapuu, kantokoppa, vessat, lelut, matolääkkeet ja muut välineet eivät ole aina halpoja. Lisäksi kissalle saattaa tulla sairastumisia ja suunnittelemattomia eläinlääkärikäyntejä, jotka voivat olla yllättävän kalliita. Pidäthän huolen siitä, että taloutesi pysyy kunnossa kissankin kanssa.

3. Odotukset kissan suhteen

Mikäli taloudellinen tilanteesi on myös kunnossa, ja tiedät haluavasi adoptoida kissan Dewiltä, on aika miettiä, millaiselle kissalle sopisit. Teetkö töitä kotona vai oletko usein päivät poissa? Onko kotonasi pieniä lapsia? Oletko valmis adoptoimaan hyvinkin aran kissan vai toivotko sosiaalisempaa yksilöä? Oletko valmis leikittämään verhoissa kiipeilevää ja kukkamultia pöllyttävää kissanpentua, vai toivotko ennemmin vanhempaa ja rauhallisempaa kissaa kotiisi? Esimerkiksi näitä asioita kannattaa pohtia.

On tärkeä muistaa, että jokainen kissa on yksilö, joka kasvaa ja kehittyy omaan tahtiinsa. Sijaiskodissa arkana elänyt kissa saattaa heti muuton jälkeen tai vasta vuosien kuluttua sosiaalistua ja muuttua hellyydenkipeäksikin. Aina näin ei kuitenkaan käy. Dewin kissat saattavat olla hyvin erilaisia, kuin omassa lapsuudenkodissasi elänyt sosiaalistettu kissa.  Lue lisää aiheesta blogitekstistämme Arka kissa ja kesyyntyminen.

4. Dewiin ja kotia etsiviin kissoihin tutustuminen

Kun olet pohtinut omia odotuksiasi kissalle, on aika tutustua Dewiin ja kotia etsiviin kissoihin. Ensimmäisenä kannattaa tarkistaa Dewin nettisivut. Lue luovutussopimuksen ehdot ja kissanottajan opas huolella.

Tämän jälkeen tutustu kotia etsivien kissojen kuvauksiin ja pohdi eri kissojen tarpeita. Mieti, mille kissalle sinä olisit sopiva kodintarjoaja. 

Dewiltä saa myös apua ja tukea oikean kissan löytämiseen. Kaikki Dewin kissat eivät ole aina listattuina nettisivuille. Adoptiolomakkeen voi täyttää, vaikka et olisikaan varma, sopiiko joku kissa juuri sinulle tai vaikka sivuilta ei löytyisi yhtään sopivan oloista kissaa. Adoptiotiimimme osaa yleensä hahmottaa, mikä kissa sopisi kotiehdokkaalle tai kertoa suoraan, jos toiveisiin sopivaa kissaa ei ole yhdistyksellä tällä hetkellä.

5. Adoptiolomake

Kun olet tutustunut adoptoitaviin kissoihin ja löytänyt kissan, jonka kotiehdokkaaksi haluaisit, täytä Dewin nettisivuilta löytyvä adoptiolomake. Hakemus tulee täyttää rehellisesti ja sen eteen kannattaa nähdä aikaa ja vaivaa. Pohdi, miten hyvin pystyt tukemaan juuri tämän kissan hyvinvointia ja sen mahdollisia erityistarpeita, ja miten toimit, mikäli kissan kanssa tulee ongelmia, kuten ohipissailua.

6. Odotus

Adoptiolomakkeen lähettämisen jälkeen jää odottamaan Dewin yhteydenottoa. Ole kärsivällinen! Kaikki Dewillä ovat vapaaehtoisia, ja toimivat yhdistyksessä mahdollisen oman päivätyön ja perhearjen sanelemien aikataulujen puitteissa. Älä lähetä häiriköintiviestejä Dewin adoptiotiimille tai sijaiskodille, vaikka odotus tuntuisi pitkältä.

7. Sijaiskotivierailu

Mikäli olet valikoitunut adoptiohakemusten joukosta hyväksi kotiehdokkaaksi kissalle, Dewi ottaa sinuun yhteyttä sijaiskotivierailun järjestämiseksi. Dewillä ei ole löytöeläintaloa, vaan jokainen kissa asustaa vapaaehtoisen ihmisen luona sijaiskodissa Turussa tai Turun seudulla. Vierailulla pääset siis näkemään kissan sen senhetkisessä kodissa ja kyselemään sen persoonasta ja tarpeista.

Vierailulla on hyvä muistaa, että monet kissoista arkailevat uusia ihmisiä. Kissa saattaa siis piilotella ison osan vierailusta sängyn alla pimeässä nurkassa, ja näet siitä ehkä vain pienen vilauksen. Älä koskaan jahtaa kissaa tai pakota sitä esille. Äläkä pakota sosiaalistakaan kissaa silityksiin tai syliin! Ole rauhallinen ja kärsivällinen. Anna kissan lähestyä sinua, mikäli se itse niin haluaa tehdä. Jos mukanasi on lapsia, pidä tarkkaan huolta, että myös he antavat kissalle tilaa ja ovat rauhallisia. Sijaiskoti tietää usein, miten kissaa saa rohkaistua, joten kuuntele sijaiskodin ohjeita.

Sijaiskotivierailua ei kannata jännittää. Tarkoituksena ei ole ristikuulustella kotiehdokasta, vaan antaa sinulle mahdollisuus tutustua kissaan ja sen tarpeisiin ja löytää sille mahdollisimman hyvä koti. Sijaiskoti tuntee kissan usein kaikkein parhaiten. Kuuntele siis heidän näkemyksiään kissan persoonasta ja hoidosta, ja kysy kysymyksiä, jos jokin asia mietityttää vähänkin. On kaikkien etu, että tuleva loppuelämänkoti oppii mahdollisimman paljon sijaiskodin kokemuksista. Keskity siis uuteen kissaan tutustumiseen, äläkä käytä kotikäyntiä omien kissojesi muisteluun.

Sijaiskoti kyselee usein myös esimerkiksi kodistasi, mahdollisista aiemmista kokemuksistasi arkojen kissojen kanssa ja miten aiot auttaa kissaa sopeutumaan uuteen kotiinsa. Pohdi näitä asioita jo ennakkoon.

8. Sijaiskotivierailun jälkeen

Vierailun jälkeen pohdi, mitä asioita opit kissasta ja miten kotikäynti sujui omasta mielestäsi. Oletko valmis juuri tämän kissan adoptointiin? Vierailun jälkeen on täysin sallittua muuttaa mieltään tai käyttää aikaa asian pohtimiseen. Voit mahdollisesti tavata kissan uudestaan ja ottaa mukaan muita perheenjäseniäsi tai käydä vierailulla toisten kissojen sijaiskodeissa.

Adoptiotiimi olettaa kuitenkin kuulevansa sinusta muutamien päivien kuluessa. Varsinkin, jos päädyt siihen, ettet ole halukas adoptoimaan kissaa, tiedon on hyvä tulla mahdollisimman nopeasti, jotta kissaa voidaan tarjota toiselle kotiehdokkaalle ilman pitkiä viiveitä.

9. Adoptiopäätös

Dewin adoptiotiimi keskustelee sijaiskodin kanssa vierailusta ja tekee sitten päätöksen kissan adoptoinnista. Mikäli kaikki on kunnossa, Dewi ottaa sinuun yhteyttä adoptiopäivän sopimiseen. 

Muista, että Dewillä on oikeus päättää kissan adoptoinnista. Kissoja ei koskaan anneta kenelle tahansa, joka kissan haluaa, eikä myöskään korkeinta hintaa tarjoavalle.

10. Muuton valmistelu

Kun adoptiopäivä on sovittu, ala valmistella kotiasi kissan muuttoon. Hanki valmiiksi kaikki tarvittavat kissanhoitovälineet, kissan lempiruokaa ja kuljetuskoppa. Mikäli sinulla ei ole omaa autoa, sovi myös kyydit adoptiopäivälle. Kun kissa tulee -blogitekstistä löydät vinkit siihen, miten muutto onnistuu mahdollisimman stressittömästi ja miten saatat kissan turvallisesti osaksi perhettänne.

11. Adoptiopäivä

Adoptiopäivä järjestetään usein sijaiskodissa, jolloin paikalla on Dewin hallituksen jäsen, kissan sijaiskoti ja adoptoija. Tuo mukanasi henkilöllisyystodistus, kissan kuljetuskoppa ja luovutusmaksu, mikäli et ole maksanut sitä ennakkoon tilille. Adoptiopäivänä käydään läpi luovutusehdot, allekirjoitetaan adoptiopaperit ja keskustellaan stressittömästä muutosta. Tässä kohtaa kannattaa vielä kysyä kaikki mahdolliset mieleen tulleet kysymykset.

Hallituksen jäsen tai sijaiskoti hoitaa kissan kuljetuskoppaan. Tässä saattaa kulua aikaa, sillä kissat eivät aina ole kovin innostuneita vieraaseen koppaan menemisestä.

12. Uudessa kodissa

Onneksi olkoon! Olet juuri adoptoinut oman kissasi!

Huolehdi siitä, että kissalla on runsaasti aikaa tutustua uuteen kotiinsa ja sen ihmisiin. Aloita yhdestä pienestä huoneesta ja laajenna kissan reviiriä vähitellen. Erilaisten eläinkaupasta ostettavien feromonien käyttö saattaa olla avuksi. Jos sinulla on muita lemmikkejä, tee hajuvaihtoa pitkään ja tutustuta eläimet toisiinsa pikkuhiljaa ongelmien välttämiseksi. Kun kissa tulee -blogitekstissä on myös vinkkejä siihen, miten tutustuttaa kissat toisiinsa.

Jokainen kissa on yksilö, joten uuteen kotiin ja ihmisiin tottumiseen ei ole olemassa yhtä aikajanaa. On parempi olla ylivarovainen ja ennaltaehkäistä ongelmia, kuin selvitellä liian nopeasta tutustuttamisesta seuranneita tilanteita. Valtaosassa adoptoinneista kissa kotiutuu hienosti uuteen kotiinsa ajan kanssa.

13. Yhteydenpito

Dewi ja kissan sijaiskoti arvostavat kissojen kuulumisia. Pidä siis silloin tällöin yhteyttä ja kerro kissan edistymisestä! Voit myös halutessasi liittyä ”Dewiltä adoptoidut” -Facebook-ryhmään.

Jos sinulla on kiireetöntä kysyttävää kissan terveydestä tai käytöksestä adoption jälkeen, voit aina ottaa yhteyttä Dewiin. Dewi antaa mielellään tukea ja neuvoja kissan hyvinvointiin. Erittäin arkojen kissojen kohdalla voit saada myös Dewiltä kiinniottoapua ennen eläinlääkärikäyntejä. Kissaa kannattaakin totuttaa vähitellen kantokoppaan, koska eläinlääkärikäyntejä on luvassa vähintään rokotteiden myötä. Kannattaa lukea Kissa ja kantokoppa -blogiteksti.

- Sini, Dewin aktiivi (@kittiediaries)