Kodin vaarat kissoille

Kotitalouksissa on useita riskitekijöitä kissoille, jotka uteliaisuuksissaan löytävät korkeimpien huonekalujen päälliset ja pienesineet sängyn alta. Yleissiivouksella koti pysyy pääasiassa kissaturvallisena, mutta tarkempaa huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi avoimiin ikkunoihin, palaviin kynttilöihin, koloihin ja aukkoihin esim. sokkelissa tai huonekaluissa, sekä huonekasveihin. Lisäksi korkeat tai kiikkerät huonekalut kannattaa kiinnittää seinään esimerkiksi ruuveilla ja pulteilla, sekä noudattaa varovaisuutta erityisesti kuumien sähkölaitteiden, esimerkiksi lieden kanssa. Lisätietoa kissoille vaarallisista kasveista löytyy täältä, ja kissojen turvallisesta ulkoilusta täältä.

Kesäyön Kääpä rakastaa ruokaa, eikä pöydälle voi jättää namipusseja näkyville.

Kodin turvallisuutta kannattaa lähteä tarkastelemaan oman kissansa tasolta: millaisiin paikkoihin kissasi tykkää piiloutua, onko kissa taitava avaamaan kaappeja vai ennemminkin kasvit ja huonekalut rauhaan jättävää tyyppiä? Liian varovainen riskien kartoituksessa ei voi olla. Esimerkiksi uuteen taloon muuttaessa tai kissaa hankkiessa tulee etukäteen miettiä mahdollisia vaaranpaikkoja, jotta kissan kanssa jaettu arki olisi sekä lemmikille että omistajalle mahdollisimman huoletonta ja turvallista.

Vierasesineet

Vierasesine tarkoittaa mitä tahansa pientä esinettä, joka kulkeutuu ihon alle tai kehon aukkoihin. Kissojen kohdalla tämä tarkoittaa pääasiassa esineitä tai aineita, jotka kulkeutuvat kissan elimistöön etenkin nieltynä. Silloin vaarana on suolitukos, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa kuolemaan. Vierasesineitä voivat olla esimerkiksi narut, kuminauhat, hiuslenkit, paristot, lääkkeet, kemikaalit, ja jopa kissoille tarkoitetut lelut. Useista kissanleluista irtoaa helposti pieniä osia, kuten sulkia tai vaahtomuovia. Rikkinäiset lelut tulee hävittää, ja helposti hajoavat lelut pitää poissa kissan ulottuvilta, jos kissalla on taipumusta esimerkiksi purra lelujaan.

Kesäyön Kääpän mielestä kengännauhat ovat oiva lelu. Vain valvonnan alaisessa käytössä Kääpä-hyvä!

Myrkytykset

Kissat ovat erityisen alttiita myrkytyksille sekä niistä aiheuttaville aineille, ja ne sietävätkin niitä koiraa huonommin. Tähän syynä on kissan elimistön erilainen tapa käsitellä kemikaaleja, eläimen pieni koko, sekä myrkytysvaaran vähättely: kissat pääsevät koiraa useammin erilaisiin pieniinkin paikkoihin tai saavat kulkea ympäristössään vapaammin kuin koirat. Lisäksi kissa pesee itseään tehokkaasti, jolloin elimistöön on mahdollista päätyä haitallisia kemikaaleja.

Kodissa käytettävät siivousaineet kannattaa tarkistaa myrkkyjen varalta ja suosia ekologisia puhdistusaineita, jotka eivät sisällä kovia kemikaaleja. Kemikaaleista erittäin vaarallinen kissalle on jäätymistä estävä pakkasneste etyleeniglykolia, jota käytetään esimerkiksi tuulilasinpesunesteissä. Kissalle tappavaksi annokseksi riittää 1,4ml/kg, joka imeytyy erittäin nopeasti. Elimistöön nestettä voi päästä esimerkiksi automatkalla vuotaneesta kanisterista, jos kissa pääsee nuolemaan ainetta.

Päihteet, kuten nikotiini ja kannabis, eivät ole turvallisia kissalle, eikä niitä tulisi jättää asuntoon kissan saataville.

Myös useat yleiset ruoka-aineet aiheuttavat myrkytysoireita! Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kissoille EI SAA syöttää ihmisille tarkoitettuja ruokia. Turvallisinta on ostaa kissalle laadukasta kissoille tarkoitettua ravintoa.

Myrkylliset tai haitalliset ruoka-aineet:

Tee, kahvi, virvoitus ja energiajuomat

• Kofeiini
• Lähde: Musti ja mirri: kissalle myrkylliset kasvit ja aineet

Alkoholi

• Vaurioittaa herkästi maksaa
• Lähde: Musti ja mirri: kissalle myrkylliset kasvit ja aineet

Laktoosipitoiset maitotuotteet

• Kissan suolisto ei siedä laktoosia
• Laktoosi aiheuttaa kissoille ripulia ja vatsakipua
• Lähteet: Musti ja mirri: kissalle myrkylliset kasvit ja aineet sekä Loviisan kissatalo: Stop - myrkyllisiä kissalle

Hiivapitoiset taikinat

• Taikinan turpoaminen vatsassa aiheuttaa vatsakipua
• Hiivan käyminen vapauttaa etanolia (=alkoholi)
• Lähde: Musti ja mirri: kissalle myrkylliset kasvit ja aineet

Raaka kala (usein syötettynä)

• Voi aiheuttaa tiamiinipuutoksen
• Tiamiini = B1-vitamiini
• Tiamiinipuutos voi aiheuttaa mm. kouristuksia sekä laajentaa mustuaisia
• Lisäksi osassa järvikaloja loisiii leveä heisimato (=lapamato), joka voi siirtyä kissaan, jos kalaa ei ole kypsennetty tai pakastettu ennen syömistä
• Lähde: Eläinlääkäri.fi: tärkeimpiä kissalle ja koiralle haitallisia ruoka-aineita 

Koiranruoka pääsääntöisenä ruokana

• Kissan ja koiran ruokavalio sekä tarpeet poikkeavat toisistaan merkittävästi, sillä kissa on lihansyöjä ja koira sekaruokailija
• Kissa ei saa koiranruoasta riittävää määrää proteiinia sekä tarvitsemiaan kivennäisiä tai aminohappoja, esim. elintärkeää tauriinia, jota ei välttämättä löydy koiranruoista
• Tauriinin puute voi johtaa mm. kissan sokeutumiseen tai sydänlihastulehdukseen
• Lähde: Kotiliesi: kissalle koiranruokaa-artikkeli

Sitrushedelmät

• Sitrushedelmät sisältävät eteerisiä öljyjä ja sitruunahappoa
• Eteeriset öljyt voivat iho-oireiden ohella vaikuttaa syötynä keskushermostoon aiheuttaen mm. vapinaa ja kohtauksia
• Sitruunahappo voi aiheuttaa ruoansulatushäiriöitä, kuten ripulia ja oksentelua
• Lähde: Untamed: can cats eat oranges?

Ihmisille tarkoitettu tonnikala

• Kissoille ei tule missään nimessä syöttää ihmisille tarkoitettuja tonnikalasäilykkeitä
• Kissojen tonnikalaan on lisätty E-vitamiinia keltarasvataudin välttämiseksi
• Runsas tonnikalan syönti voi johtaa elohopeamyrkytykseen, jonka oireita ovat lihasheikkous, vapina ja kohtaukset
• Keltarasvatauti aiheuttaa kipua, kuumeilua, ruokahaluttomuutta ja liikkumisvaikeuksia
• Lähteet: Your vet online: can I feed my cat tuna? sekä Kasey: kissan ruokinta

Suklaa

• Suklaassa oleva teobromiini voi aiheuttaa kissoille myrkytysoireita
• Mitä tummempi suklaa, sitä enemmän teobromiinia
• Myrkytysoireita on mm. vapina, epänormaali sydänrytmi, kohtaukset ja pahimmassa tapauksessa kuolema
• Lähteet: Musti ja mirri: kissalle myrkylliset kasvit ja aineet sekä Loviisan kissatalo: Stop - myrkyllisiä kissalle

Kesäyön Kääpä päätti eräänä päivänä varastaa sijaisihmelön suklaacroissantin. Onneksi leivonnainen päätyi Kääpän suoliston sijaan suoraan hiekkalaatikkoon.

Ruoka-aineet, joiden haittavaikutuksia ei vielä tunneta tai tutkimustieto on vähäistä:

Avokado

• Haitallisen kerta-annoksen määrä ei ole tiedossa, joten on parempi olla antamatta yhtään
• Kerryttää nestettä rintaonteloon, ja aiheuttaa muita yleisiä myrkytysoireita
• Lähde: Eläinlääkäri.fi: tärkeimpiä kissalle ja koiralle haitallisia ruoka-aineita

Ksylitoli

• Ksylitolimyrkytyksen mahdollisuutta ei ole todennettu kissoilla vastaavasti kuin koirilla. Tästä huolimatta ksylitolia ei tule kuitenkaan antaa kissalle
• Lähteet: Musti ja mirri: kissalle myrkylliset kasvit ja aineet sekä Omaeläinklinikka: koiralle ja kissalle myrkylliset aineet

Pähkinät

• Pähkinöiden haitallisuus on todettu ainakin koirien kohdalla. Vaikka asiaa on tutkittu enemmän koirien kohdalla, ei pähkinöitä tule kuitenkaan syöttää myös kissoille
• Erityisesti macadamiapähkinät voivat olla myrkytysoireiden taustalla, ja muut pähkinät voivat ärsyttää vatsaa
• Lähteet: Musti ja mirri: kissalle myrkylliset kasvit ja aineet sekä Koirakissaklinikka: lemmikeille vaaralliset jouluruuat

Rusinat ja viinirypäleet

• Rusinoiden ja viinirypäleiden syöminen voi aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa
• Lähteet: Musti ja mirri: kissalle myrkylliset kasvit ja aineet sekä Loviisan kissatalo: Stop - myrkyllisiä kissalle

Sipulit ja valkosipuli

• Sipulin syömisen seurauksena kissalle saattaa muodostua esim. anemia, ripulia sekä vatsanväänteitä
• Lähteet: Loviisan kissatalo: Stop - myrkyllisiä kissalle sekä Omaeläinklinikka: koiralle ja kissalle myrkylliset aineet

Kesäyön Kääpä on myös kiinnostunut viikkosiivouksesta. Kaikki on hyvin kunhan Kääpä ei pääse pesuaineisiin käsiksi.

Myrkytysoireet kissalla

Oireet voivat olla hyvin vaihtelevia, mutta tyypillisesti myrkytys ilmenee kissalla suolisto-oireina (oksentelu ja ripuli) etenkin nieltyjen esineiden kohdalla, hengitysoireina (hengitysvaikeudet, yskiminen, aivastelu), neurologisina oireina (tärinä, vapina, kouristelu, nykiminen, tajuttomuus, apatia), iho-oireina iholla tai suussa (voimakas punoitus, turvotus, voimakkaasti ärtynyt tai tulehtunut iho) sekä munuais- ja maksavauriot (ruokahaluttomuus, lisääntynyt juominen, laihtuminen, oksentelu, ihon keltaisuus). Myrkytystä epäiltäessä ota yhteyttä eläinlääkäriin ja kerro epäily myrkytyksestä, kuvaile oireita sekä oireiden alkamista. Estä myös kissaa pesemästä itseään, sillä jos myrkytystä aiheuttavaa ainetta on tämän turkissa, ainetta päätyy lisää tämän elimistöön.

- Auli ja Anu, sometiimi

Elämää aran kissan kanssa

Monet ihmiset adoptoivat nykyään eläinsuojeluyhdistyksiltä arkoja kissoja. Tämä on hienoa, sillä aiemmin tällaisten kissojen kohtalona on useimmiten ollut lopetuspäätös, kun koteja ei vain ole löytynyt. Me yhdistyksessä haastattelemme kotiehdokkaat perusteellisesti ja varmistamme, että arkoja kissoja adoptoivat ihmiset tietävät, mihin ovat ryhtymässä. On kuitenkin hyvä tiedostaa jo ennen yhteydenottoa, mihin kaikkeen on syytä valmistautua, mikäli päättää ottaa asuinkumppanikseen aran kissan.

Arkaa kissaa ei välttämättä alkuun paljoa kotona näy. Usein arka kissa saa ja hakee turvaa tutusta kissakaverista, jos sellainen on tarjolla.

Hiljaa hyvä tulee

Aikaa, aikaa ja aikaa. Sitä sinun on oltava valmis antamaan aralle kissalle. Ensimmäisinä viikkoina muuton jälkeen et välttämättä näe kissaasi lainkaan. Arat kissat viihtyvät uudessa kodissa alkuaikoina piilossa esimerkiksi sängyn alla. Ne saattavat liikkua asunnossa vain yöaikaan. Aran kissan on annettava tutustua uuteen paikkaan rauhassa, ennen kuin sen kanssa voi edes harkita ihmisiin tutustumista. Kuitenkin kissa tulee todennäköisesti sinuiksi uuden kotinsa kanssa muutamissa viikoissa ja saattaa alkaa tämän jälkeen näyttäytyä ihmiselle. Tästä vasta alkaa se eniten aikaa vaativa prosessi: ihmiseen tottuminen ja luottaminen.

Miten käyttäydyt tutustuessasi uuteen ihmiseen? Tunkeudutko ensimmäiseksi hänen mukavuusalueelleen? Pyritkö koskettamaan häntä, vaikka hän ilmaisisi kaikin tavoin, ettei halua sinun koskevan? Käveletkö hänen peräänsä, mikäli hän päättää lähteä luotasi? Vai kommunikoitko hänen kanssaan ystävällisesti, kunnioitat hänen tarvitsemaansa tilaa ja olet muutenkin kohtelias?

Todellisuudessa jokaiseen kissaan tulisi tutustua kuin tutustuisit uuteen ihmiseen. Kesy kissa (kuten koirakin) vain antaa meille paljon epäkohteliaisuutta anteeksi. Arka kissa sen sijaan peilaa käyttäytymisellään suoraan sitä, miten sinä otat siihen kontaktia. Kissa saattaa alkuaikoina sähistä tai jopa murista sinulle, mikäli tulet liian nopeasti kohti sen mukavuusaluetta. Hyvin harva kissa on kuitenkaan aggressiivinen, mikäli sen tilaa kunnioitetaan. Sinun täytyy havainnoida kissaa ja edetä tutustumisessa juuri siihen tahtiin, jonka se sallii.

Ennen kuin edes lähestyt kissaa, voit ”puhua” sille: silmien siristely, rauhallinen/unelias räpyttely ja silmän iskeminen ovat kissoille rauhoittavia signaaleja. Käytännössä, jos sinä uskallat sulkea silmäsi sen seurassa, sekin alkaa luottaa, että voi sulkea silmänsä sinun seurassasi.

Huojentavana tietona voi tulla se, että arka kissa ei suinkaan kärsi luonasi. Alkuun se on todennäköisesti stressaantunut, mutta tämä ei tuota sille pitkällä aikavälillä sen suurempaa kärsimystä. Kun kissa on asettunut taloon, sillä on asiat varsin hyvin, vaikka se ei sinuun vielä luottaisikaan. Se saa ruokansa säännöllisesti, sillä on oma reviiri ja uusia, mielenkiintoisia paikkoja ja asioita, joita tutkia. Kissa ei varsinaisesti kaipaa ihmisen seuraa tai silittelyä, jos se ei ole siihen tottunut.

Sähinä on kissan kieltä, jolla se viestittää sanaa "ei". Tässä kuvassa myös Vilman korvien asento kertoo hänen mielialastaan.

Kissan stressistä

Arka kissa on luonnollisesti kesyä lajitoveriaan herkempi stressaantumaan ihmisestä tai ympäristöstään. Tällöin voi esiintyä syömättömyyttä, vessassa käynnin panttaamista tai ohipissailua. Ensimmäisen kahden ongelman varalta sinun on varauduttava olemaan tarkkana kissan jokapäiväisten toimien kohdalla, jotta huomaat herkästi, mikäli se jättää syömättä tai käymättä laatikolla. Pidempään jatkunut syömättömyys tai pidättäminen ovat molemmat kissalle hengenvaarallisia tiloja, jolloin lääkäriä tarvitaan pikaisesti.

Ohipissailu on ongelma, joka mietityttää monia kissanomistajia, ja jotkut painivat sen kanssa vuosien ajan. Kyseessä on kuitenkin ongelma, joka oikeanlaisilla toimilla varhaisessa vaiheessa saadaan lähes poikkeuksetta kuriin. Olennaista on mm. sulkea pois mahdolliset taustalla vaikuttavat sairaudet, vessalaatikoiden ja hiekan riittävä määrä ja oikea laatu sekä hutipissojen huolellinen siivoaminen oikeilla aineilla. Muista, että hutipissailun sattuessa on parempi pyytää nopeasti neuvoja, kuin jäädä painimaan ongelman kanssa yksin pitkäksi aikaa, jolloin tapa ehtii kroonistua. Lue lisää ohipissailusta esim. tästä blogitekstistämme.

Harkitse erityisen tarkkaan aran kissan adoptoimista lapsiperheeseen. Aivan pienimpien lasten kanssa asia on oikeastaan parempi unohtaa kokonaan. Alakouluikäisten lasten kanssa arka kissa voi pärjätä jo hyvin, kunhan lapset osaavat noudattaa sääntöjä, miten kissan kanssa käyttäydytään. Kissalla tulisi olla kodissa ”turva-alue”, esimerkiksi sen raapimispuu tai tietty huone, jossa oleillessaan se voi olla varma, ettei sitä lähestytä koskemismielessä. Yhtä lailla turvapaikka tulee olla myös aikuisilta ihmisiltä.

Silmien siristely ja silmien sulkeminen ihmisen nähden on hyvä merkki.

Koppakoulu ja kapalointi

Arankin kissan kanssa on voitava lähteä lääkärille, jos se sairastuu tai rokotukset pitää uusia. Kissa on myös voitava saada kantokoppaan esim. matkan takia ja äärimmäisessä tapauksessa vaikka tulipalon sattuessa. Arkaa kissaa ei yleensä kannata yrittää paljain käsin tarttumalla kiinni saada väkisin koppaan. Tämä tyyli epäonnistuu lähes aina ja saattaa myös jättää ikävät jäljet käsivarsiin. Toimiva ja kissankin kannalta stressittömämpi tapa on saada kissa itse menemään koppaan joko ohjattuna tai nameilla/lelulla houkutellen. Ole valmis aloittamaan kissasi kanssa ”koppakoulu” jo varhaisessa vaiheessa, jolloin parhaimmillaan saat kissan menemään koppaan mielellään ja vapaaehtoisesti! Jos vapaaehtoisuus ei vielä ole vaihtoehto, kissan saa pienellä harjoittelulla ohjattua koppaan usein varsin stressittömästi sopivien piilopaikkojen ja pyyhkeiden avulla. Lue koppatreeniin ja kopittamiseen vinkkejä täältä.

Mikäli kissa ei ole käsiteltävä, sen voi eläinlääkärin vastaanotolla siirtää ns. rauhoitushäkkiin. Häkkiä käytetään lähes poikkeuksetta, jos eläinlääkäri kuulee kissan olevan arka tai vähän käsitelty. Hieman aran kissan käsittely saattaa kuitenkin onnistua ilman rauhoitushäkkiäkin, kun paikalla ovat vakaat apukädet tai parit, ja kissa ”kapaloidaan” tai peitetään käsittelyn ajaksi pyyhkeillä.

On muitakin tilanteita, joissa sinun on varauduttava käsittelemään kissaa, vaikka se ei siitä pitäisi. Joskus kissa saa eläinlääkäriltä mukaan esimerkiksi kipulääkettä, antibiootteja tai korvatipat, jotka pitäisi saada annettua kissalle suoraan suuhun tai korviin. Tässä apuna ovat maltti, rauhallisuus, määrätietoiset otteet ja iso pyyhe. Usein myös kaverista on hyötyä. Kissa lääkitään käärimällä se pyyhkeen sisään kapaloon, jotta se ei pääse pyristelemään karkuun. 

 Arkojen kissojen kanssa oppii paljon kissan lajityypillisestä käyttäytymisestä.

Miksi adoptoisin aran kissan?

Kun annat kodin aralle kissalle, on sinun myös varauduttava siihen, että kissastasi ei koskaan tule sylikissaa. Arimmista kissoista ei välttämättä tule edes siliteltäviä. Sinun on oltava valmis hyväksymään tämä jokaisen aran kissan kohdalla. Sinun on nähtävä hyvänä asiana kissan antama seura muillakin tavoilla: leikin seurailu tai yhdessä pitkän onkilelun kanssa leikkiminen, ikkunasta ulos katselevan kissan ihailu ja rauhassa nukkuvan kissan ympärilleen luoma seesteisyys ovat asioita, joita aran kissan omistajan on hyvä arvostaa. 

Miksi sitten ylipäätään adoptoida arka kissa? Pelkkä sääli ei pidä olla motiivina, se on harvemmin hyvä pohja kissan ja ihmisen väliselle suhteelle. Arkojen kissojen kanssa oppii paljon kissan lajityypillisestä käyttäytymisestä, kun kissan pääasiallinen tehtävä talossa ei ole paijattavana oleminen. Ihminen myös oppii parempaan kissanpitoon, kun aran kissan luottamus ei tule annettuna, vaan se pitää ansaita. 

Vaikka valmistaudut siihen, että arka kissa saattaa olla sinua kohtaan varautunut loppuelämänsä, lukuisat tapaukset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että näin ei useimmiten kuitenkaan tapahdu. Valtaosa aroista kissoista todella oppii luottamaan omaan ihmiseensä ajan kanssa. Suurimpana palkintona tuleekin se huumaava onnistumisen tunne, kun arka kissa avautuu pala palalta kuorestaan ja lopulta kiintyy ja luottaa sinuun.

Muista, että yhdistyksillä on vankka kokemus arkojen kissojen kanssa toimimisesta! Saat takuulla adoptoimasi kissan mukana tarkempia ohjeita onnistuneeseen yhteiseloon. Myös netistä löytyy nykyään jonkin verran kokemukseen pohjaava tietoa arkojen kissojen kanssa toimimiseen. Tutustus Dewin blogin lisäksi esim. Pissasirkus-blogiin!

- Anna, Dewin adoptiotiimi

Kun kissa tulee

Kissa on stressiherkkä ja reviiritietoinen eläin, ja kaikenlaiset muutokset voivat olla kissalle stressitekijöitä. Kissan stressi voi oireilla, vaikka muutokset olisivatkin positiivisia. Esimerkiksi kissa voi stressioireilla, kun asuntoon muuttaa pysyvästi uusi ihminen, vaikka henkilö olisikin jo valmiiksi kissalle läheinen ihminen, jonka seurasta kissa pitää. Kissa voi myös stressaantua siitä, jos ruoka vaihtuu, vesikippo siirtyy, vessojen hiekka tai paikka muuttuu jne. Siksi muutto tai uuden kissan ilmestyminen omalle reviirille on aina mahdollinen stressitekijä.

Tässä ohjeessa kerrotaan, miten tulee toimia, kun kissa tulee uuteen ympäristöön: sijaiskotiin, loppuelämän kotiin tai vaikka vain lyhyeksi ajaksi hoitoon.

Oma tila ja tarvikkeet

Kissalle tulee aina järjestää oma pienempi tila alkuun. Kissa on myös saaliseläin, ja siksi se haluaa olla jatkuvasti perillä siitä, mitä sen ympärillä ja reviirillä tapahtuu. Tämä on helpompaa silloin, kun kissan reviiri on pienempi ⎯ varsinkin täysin uudessa ympäristössä. On myös helpompaa rauhoittaa tila kissalle, kun kyseessä on vain yksi huone. Sijaiskotiin tullessa kissa eristetään aina yhteen huoneeseen, esimerkiksi kylpyhuoneeseen tai makuuhuoneeseen.

Eristystila on pätevä, kun sinne mahtuu kissalle vessa, ruokakupit ja vähintään yksi sopiva piilo, mieluiten useampi. Piilopaikaksi käy esimerkiksi sängyn, sohvan tai kiukaan alunen, pesukoneen tai sohvan taus. Kantokoppaan liittyy yleensä negatiivisia muistijälkiä, minkä takia se harvemmin kelpaa piilopaikaksi ⎯ ainakaan alkuun. Eristystilasta kannattaa poistaa irtotavarat tasoilta. Jos kissa on jo tottunut asumaan ihmisten kanssa, sille voi jättää radion päälle. Jos kissa tulee suoraan esim. populaatiopaikalta sisätiloihin, radion voi laittaa soimaan hiljaisella muutaman päivän jälkeen: näin kissa myös tottuu ihmisten ääniin ja ehkä myös eräänlaiseen vuorokausirytmiin.

Kylpyhuone on yleensä paras vaihtoehto eristämiselle, sillä se on helpointa siivota. Kissan stressi saattaa oireilla ohipissailuna tai ripulina. Riippuu tilanteesta, kuinka pitkään kissa tarvitsee omaa tilaa. Jos kyseessä on arka/ujo yksilö tai sijaiskotiin ensimmäistä kertaa tuleva kissa, se voi olla jopa viikkoja eristystilassa. Mutta uuteen kotiin muuttavalle kissalle tai hoitoon tulevalle reippaalle kaverille yön ylikin rentoutuminen voi riittää. Eristysaika riippuu myös siitä, onko taloudessa muita kissoja. Jos kotona on muita kissoja, kissoja kannattaa tutustuttaa hiljalleen toisiinsa (perusteluita ja vinkkejä tähän alempana). Hoitokissan kanssa eristystä ja tutustuttamista voidaan aloittaa vasta sitten, kun hoitokissan ensimmäisestä rokotuksesta on kulunut viikko.

Sijaiskodin pienessä eristystilassa on hyödynnetty suihkuverhoa.

Kissa saapuu

Kun kissa tulee, tilan tulee olla jo valmiina, jolloin kissan kantokopan voi vain viedä tilaan, sulkea oven perässään ja avata kantokopan oven. Tässä kohtaa ei kannata jäädä samaan tilaan, vaan antaa kissalle aikaa ja poistua itse varoen huoneesta. Jos kissa on arka, stressaantunut tai peloissaan, ensimmäisinä päivinä kannattaa välttää samassa tilassa käymistä. Kun tilassa käy (viemässä ruokaa, putsaamassa vessaa tai asioimassa itse vessassa, jos tilana on kylpyhuone), tulee ignoorata kissan olemassaolo. Voit kuitenkin puhua ääneen rauhallisella äänensävyllä ja esimerkiksi selostaa tekemisiä kohdistamatta puhettasi kissalle. Jos kissa on luottavainen ja ihmisrakas, ja tulee hakemaan huomiota, silityksiä voi antaa ja tilassa kannattaa viettää enemmän aikaa. Mutta jos kissa pysyy piilossa tai katselee piilostaan silmät suurina, kissaa ei pidä lähestyä.

Syöminen

Kissa ei syö, kun se on stressaantunut, ja useamman päivän paasto ehtii aiheuttaa kissalle sisäelinvaurioita. Siksi stressitasot pitää saada mahdollisimman nopeasti alas. Stressitasot yleensä laskevat, kun kissa saa olla rauhassa ja toipua koettelemuksestaan.

Laita aina alkuun kissalle ruokabuffet ja sijoita ruokakupit suojaisiin paikkoihin. Lähelle piiloa, allaskaapin alle, sängyn alle… Jonnekin niin, että kissa voi syödä piilossa eikä sen tarvitse kerätä rohkeutta tullakseen avaralle paikalle syömään. Jos on tietoa, mitä kissa on aikaisemmin mielellään syönyt, kannattaa hyötykäyttää sitä. On ehdottoman tärkeää saada kissa syömään parin vuorokauden sisällä. Ja on yhtä lailla tärkeää, että tavaraa tulee uloskin. Jos kissa paastoaa täysin, on syytä pakkoruokkia kissaa tai viedä se eläinlääkäriin.

Esimerkki eristystilasta.

Madottaminen

Kun kissa tulee suoraan ulkoa sijaiskotiin, sen ensimmäinen madotuskuuri aloitetaan, kun kissa syö kunnolla. Viiden päivän Axilur-kuuri aloitetaan, kun tiedetään, että kissa syö varmasti eli toisin sanoen matolääke menee varmasti alas. Kahden viikon kuluttua ensimmäisestä madotuksesta annetaan kolmen päivän Axilur-kuuri ja kahden viikon kuluttua siitä uusitaan vielä kolmannen kerran kolmen päivän Axilur-kuuri.

-> Eli siis 5pv Axilur, 2vko:n tauko, 3pv Axilur, 2vko:n tauko, 3pv Axilur

Jokaisen Axilur-kuurin jälkeen pestään kissanvessa (tai -vessat) kloriitilla ja vaihdetaan hiekat. Älä käytä kloriitin kanssa kuumaa vettä.

Muutoin nykytietämyksen mukaan kissaa kannattaa madottaa vain, kun sillä on tiettävästi sisäloisia, ja ennen kuin kissa on menossa rokotettavaksi, sillä sisäloistartunta heikentää rokotteen vaikutusta.

Eristystarve

Mikäli asunnossa on muita eläimiä, täyseristys on pidettävä siihen asti, että kaikilla on rokotukset voimassa. Viikko rokotuksen jälkeen rokote on pätevä. Mikäli asunnossa ei ole muita eläimiä, eristystä voi alkaa purkamaan, kun kissa syö, pissaa ja kakkaa normaalisti. Eristystilaa ei kuitenkaan kannata lähteä muuttamaan, vaan eristyksen purkamisella tarkoitetaan kissan reviirin laajentamista vähitellen. Jos asunnossa ei ole muita eläimiä, oven voi vain laittaa raolleen.  Jos kissa vaikuttaa stressaantuvan avoimesta ovesta, eikä osoita kiinnostusta muualle asuntoon, ovea kannattaa pitää auki vain öisin tai vain tunnin verran päivässä. Vaikka ovi olisi auki, ja kissa kävisi muualla asunnossa, kannattaa silti pitää edelleen eristystila kissan ns. turvatilana.

Aralle emolle ja tämän pennuille valmisteltu oma huone.

Kissojen tutustuttaminen

Jos asunnossa on muita kissoja, kissat tulee tutustuttaa. Kissat ovat reviiritietoisia ja stressiherkkiä eläimiä, joten mieluummin kissat tutustutetaan liian hitaasti, kuin liian nopeasti. Jos tutustuttaminen etenee liian vauhdilla, on vaarana, että:

• Kissat eivät ystävysty koskaan tai oppivat korkeintaan sietämään toisiaan.

• Kissalla tai kissoilla ilmenee stressioireilua: esimerkiksi syömättömyyttä, karvanlähtöä/kaljuuntumista, ripulia tai ohipissailua. Stressi voi aiheuttaa kissalle muun muassa idiopaattisen kystiitin.

• Kissa tai kissat alkavat käyttäytyä aggressiivisesti. Ja mahdollisesti kissa, joka joutuu aggressiivisen käytöksen kohteeksi, alkaa stressioireilla.

• Kissan tai kaikkien kissojen persoonat muuttuvat stressaamisen takia.

• Uusimmalle tulokkaalle pitää etsiä uusi paikka, koska kissoja ei voida pitää edes saman katon alla.

Kissojen tutustuttamisessa pitää tarkkailla kaikkien kissojen reaktioita, ja edetä pelokkaimman yksilön tahtiin. Tutustuttaminen aloitetaan vasta sitten, kun kaikki taloudessa asuvat kissat syövät, pissaavat ja kakkaavat normaalisti, eivätkä osoita merkkejä stressaamisesta. Jos missään vaiheessa tutustuttamista kissoilla alkaa ilmetä stressiä, murinaa tai pelokasta ulinaa, pitää tutustuttamisessa ottaa takapakkia. 

Kissat saavat sähistä toisilleen, se on niiden keino sanoa toisilleen esim. “ei” tai “älä tule lähemmäs”. Sähinän kohdalla kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, miten reagoi se kissa, jolle sähistään. Jos toinen kissa ei ymmärrä antaa sähisevälle kissalle tilaa, vaan sähisee takaisin, murisee, yrittää lähestyä hyvässä tai pahassa, on syytä ottaa takapakkia tutustumisessa.

Kun tutustuttaminen aloitetaan, voidaan edetä esimerkiksi seuraavanlaisesti:

• Ruokatarjoilua sijoitellaan molemmin puolin ovea lähemmäksi ovea. Vaikka kissat eivät näe toisiaan, ne aistivat ja kuulevat, kun lähellä, oven toisella puolella, on kissa. Kissojen ruokakuppeja voi alkaa siirtää lähemmäksi ovea, tai sitten oven molemmin puolin voi tiputella kuivaruokaa tai herkkuja. Jos kissat suostuvat syömään oven vieressä, se on jo hyvä merkki. Kun kissa aistii toisen lajitoverin saadessaan ruokaa tai herkkuja, se oppii yhdistämään toisen kissan positiiviseen kokemukseen, jonka se saa ruuasta.

• Hajujen vaihtoa oven molemmin puolin. Kissoille voi antaa esimerkiksi toistensa leluja ja makuualustoja tutkittavaksi ja haisteltavaksi. Anna kissojen tutustua uusiin hajuihin rauhassa, päivien saatossa. Esimerkiksi yhden illan ajaksi voi vaihtaa kissojen vessoja keskenään.

• Ensimmäiset näköhavainnot ovat turvallisia, jos kukaan kissa ei ole tähän mennessä vaikuttanut stressaantuneelta tai pitänyt pelokasta tai vihamielistä ääntä.

• Jos saatavilla on verkko- tai lasiovi, se on oiva, turvallinen tapa kissojen näköyhteyden luomiseen.

• Jos käytössä on vain normaali ovi, raota ovea hetkeksi niin, ettei ovesta pääse kulkemaan. Muista, että kissa on nestettä, ja se voi helposti livahtaa pieneltäkin tuntuvasta raosta. Pidennä oven raottamisaikaa vähitellen ja anna välissä aina aikaa sulattelulle. Muista, että vaikka oven toisella puolella olisi kissaystävällinen yksilö, joka haluaisi jo päästä leikkimään, oven toisella puolella oleva kissa ei välttämättä ymmärrä tätä, vaan pelkää toisen lähestymisyrityksiä. Pysy itse sillä puolen ovea, jossa on kissa, joka on enemmän tottunut sinuun. Jos molemmin puolin ovea kissat vaikuttavat olevan epäluuloisia läsnäolostasi, aseta ovelle painava tuki niin, että ovi jää vain 1-2cm auki, ja etteivät kissat saa avattua sitä enempää.

• Jos jommalla kummalla puolella ovea kissat ovat kissarakkaita, kujertelevia, kesyjä ja täysin käsiteltävissä, eivätkä ne kaihda kantokoppaa/kuljetushäkkiä, laita kissat koppaan/häkkiin ja avaa ovea enemmän. Näin arempi kissa uskaltaa tulla toisen reviirille enemmän tutkimaan paikkoja, eikä toisen kissan yli-innokkuus pääse ahdistamaan sitä. Jos onnistuu, kissojen tilat voi myös vaihtaa: uusi kissa pääsee muualle asuntoon, muut kissat pääsevät tutkimaan eristystilan hajuja.

• Leikitä kissoja niin, että niillä on näköyhteys toisiinsa. Eli leiki toisen kanssa niin, että toinen näkee leikkimisen.

• Vaikka arki näyttäisi sujuvan hyvin, eristä kuitenkin kissat vielä jonkin aikaa toisistaan yöksi ja aina, kun kukaan ihminen ei ole kotona. Näin kissojen käyttäytymistä on helpompi tarkkailla, ja tilanne on helpommin pelastettavissa, jos joku kissoista alkaa stressaantua tai jos kissoille tulee konflikti.

- Linda, Dewin tiedottaja