18. joulukuuta 2022

Orpo kissanpentu Bartimaeus ja kutsumaton vieras isospora felis

Syksyllä 2022 Dewiläisille huolta aiheutti Bartimaeus-niminen kissanpentu. Bartimaeus eli Bart löytyi erittäin huonossa kunnossa loimaalaisperheen pihalta. Alueella ei tiettävästi kulkenut valvomatta ulkoilevia kissoja tai kissapopulaatioita, joten 12-viikkoisen pennun löytyminen yksin ulkoa oli huolestuttavaa. Bartilla todettiin myöhemmin alkueläintartunta isospora felis, joka pienelle kissanpennulle voi osoittautua kohtalokkaaksi.

Bart oli löytyessään todella huonossa kunnossa: noin 12-viikkoinen pentu painoi vain kilon, kun normaali ja terve pentu painaa samanikäisenä yli 1,5 kg. Tajuton pentu sai ensiapua eläinlääkärissä, sillä lähtökohtaisesti kyse oli löytökissasta, jonka omistajaa yritettiin pikapuoliin löytää. Vasta hoitoa annettaessa Bartin tilanne realisoitui myös eläinlääkäreille: kissa oli vakavasti kylmettynyt ja kuivunut.

Bart pääsi eläinlääkäriin heti kun hänet löydettiin

Pentu vietti pari päivää suonensisäisessä nesteytyksessä, eikä omistajaa löytynyt. Kukaan ei tuntunut kaipaavaan pientä kissanpentua, jonka elämän ensimetrit olivat yhä mysteeri niin eläinlääkäreille kuin eläinsuojeluyhdistykselle: vaikka kissasta olisi tarkoitus tulla valvomatta ulkoileva yksilö, yleensä näin nuoret kissanpennut halutaan pitää vielä sisällä. Bartia hoidettaessa kuitenkin huomattiin, ettei kissa ollut saanut kunnon ruokaa tai hoivaa ihmiseltä päiviin, ehkä jopa viikkoihin. Se oli syönyt ruohoa nälkäänsä.

Parin päivän nesteyttämisen jälkeen Bart voitiin siirtää eläinsuojeluyhdistykselle hoiviin. Kuitenkin pennun kuntouttaminen vaati paljon sitoutumista, ja paikallisella eläinsuojeluyhdistyksellä ei ollut siinä kohtaa sellaiseen resursseja. He pyysivät apua Dewiltä, ja näin kissanpentu jatkoi matkaansa Dewin sijaiskotiin.

Kun Bart oli saanut nesteytettyä, alkoi tämä valumaan ripulia. Ensihätään pentu sai Trikozol-kuurin, joka on muun muassa giardiaa vastaan. Eläinlääkärillä oli jo tässä kohtaa epäilys, että Bartilla on taustalla jokin tauti, joka oli sitten vetänyt pennun niin huonoon kuntoon. Toisaalta kissan ripuli olisi voinut johtua esimerkiksi ihan vaan huonosta ruokavaliosta ja kylmettymisestä. Bartista otettiin ulostenäyte, joka lähetettiin Movetiin. Pian taudinaiheuttajaksi paljastui alkueläintartunta isospora felis. 


Isospora felis

Isospora felis on kokkidi, jolla on feko-oraalinen tartuntatapa (eli uloste-suu-). Tauti aiheuttaa ookystia, jotka poistuvat eläimen elimistöstä ulosteen mukana ja levittävät tartuntaa. Kun kissa esim. pesee peräpäänsä ulostamisen jälkeen, kissa nielee ulostettakin ja taudinaiheuttajat palaavat jälleen kissaan ja tautikierre jatkuu. Isospora ei ole loistartuntojen (esim. suolinkaisten) tavoin häädettävissä kissan elimistöstä, joten tärkeintä taudin hoidoissa onkin estää ookystien pääsy takaisin elimistöön. Käytännössä tulee siis ehkäistä, ettei kissa pääse nielemään omaa ulostettaan esimerkiksi nuolemalla itseään. Tästä syystä Bartille laitettiinkin kauluri ja eristystilaa puhdistettiin ahkerasti.

Bartin piti pitää kauluria, jotta ei pääsisi pesemään pyllyään

Isospora felis ei ole varsinaisesti zoonoosi, eli eläimestä ihmiseen tarttuva, mutta se voi olla zoonoottinen, jos ihmisellä on vastustuskyky erityisen heikko. Kissojen välillä isospora tarttuu herkästi, joten Bart eli hoidon aikana eristyksissä muista kissoista. Kaikki tekstiilit Bartin eristystilasta on laitettu suoraan polttojätteisiin tartuntariskin minimoimiseksi. Isospora kestää sekä kylmää että kuumaa ja voi säilyä maaperässä vuosikausia. Kuitenkin ihmisasumuksessa siitä on suht helppo päästä eroon tehostetun hygienian ja ehkäisevien toimintojen avulla.

Kissalla voi olla isospora ilman, että se oireilee ja usein aikuisten kissojen elimistö ei reagoi oireilemalla elimistössä olevaan alkueliöön. Tällöin antibioottia ei tarvita, vaan tärkeintä on estää taudinaiheuttajien palaaminen elimistöön. Kissanpennut ovat alttiimpia taudin aiheuttajille, jolloin isospora felis aiheuttaa suolistossa tulehdusta ja siten antibiootti voi olla tarpeellinen. Antibiootti - valmisteesta riippuen - voi kuitenkin myös tuhota normaalia suolistoflooraa, joten antibioottihoito ei välttämättä ole tarpeellista tai suotavaa.

Bartia käsitellessä sijaiskoti käytti kumihanskoja, sekä vaatteita joita ei pidettä hoitotilojen ulkopuolella

Bartin lääkitys

Kuten kerrottu, aivan alkuun Bart ehti saada Trikozol-antibioottia. Lisäksi suolistoa tuettiin esim. maitohappobakteereilla ja Bartin kuntoa ylipäänsä Nutriplussalla. Näillä pyrittiin saamaan kissan suolistoa parempaan kuntoon ja saamaan ulosteesta kiinteämpää. Ravinnoksi Bartille annettiin Royal Canin Kitten Gastro -ruokaa, joka on erittäin helposti sulava erikoisravinto kissanpennuille, jotka kärsivät ruoansulatusongelmista ja ovat aliravittuja.

Isospora-diagnoosin varmistuttua Bartille määrättiin Baycoxinea (reseptilääke), joka on pääasiassa naudoilla, sioilla ja lampailla käytetty valmiste isosporan ja muiden kokkidien erityksen vähentämiseen sekä niiden aiheuttamien kliinisten oireiden ennaltaehkäisyyn. Baycoxinen ajateltiin olevan paras tähän hätään, koska Bart valui ripulia käytännössä jatkuvana virtana ja Baycoxinen sisältämä toltratsuriili vaikuttaa nimenomaan kokkidiin. Kuitenkin ensisijaisesti eläimelle tulisi käyttää lääkettä, joka on kyseiselle eläinlajille määritelty valmiste.

Bart ennen..

Muita vaihtoehtoja lääkitykseksi olisivat olleet mm. antibiootit (eli reseptilääkkeet) Clavaseptin, Clinaci ja TSO-tabletten. Niitä käytetään mm. maha-suolikanavan infektioiden hoitoon. Muilla eläinsuojeluyhdistyksillä on lääkitty eläinlääkärinohjeesta esim. TSO-tabletteneilla 10 päivän kuuri.

Bart sai ensimmäisen Baycoxine-kuurin 9.-11.11., mikä vähensi huomattavasti ripulia. Toisen kuurin Bart sai 26.-28.11. Eläinlääkäri selvitti Baycoxinen annosohjeen, kun kyse on kissasta. Se oli 15mg per painokilo. Kun kyseessä on varmistettu isospora ja oireilu on rajua, voidaan antaa jopa 20mg per painokilo. Ensimmäisen kuurin aikana Bart painoi noin kilon ja sai 0,60ml päiväannoksen ja toisena painoa oli jo pari kiloa ja annoskoko oli 0,80ml per päivä.

Bartin kohdalla taudista selvittiin, kun 9.12. ulostenäytteestä varmistui, ettei isosporaa ollut enää havaittavissa. Vielä ennen joulua Bart pääsi ensimmäiselle varsinaiselle eläinlääkärikäynnilleen, jossa hänet kastroitiin, rokotettiin, sirutettiin ja FIV- ja FeLV-testattiin. Koska Bart oli kokenut vakavan kylmettymisen ja kuivumisen, hänestä otettiin myös laajahkot verikokeet - yllätykseksemme kaikki oli viitearvoissa!

.. ja jälkeen

Nyt Bartin kuntoutus jatkuu lihaskunnon petraamisessa ja kissojen kieltä opetellessa. Alkuvuodesta hän pääsee sitten ihkaomaan kotiin.

- Auli, sometiimi & Linda E., sijaiskotivastaava

2 kommenttia:

  1. Kiitos kun huolehditte ❤️

    VastaaPoista
  2. Ihan mielettömän upeaa työtä teette, kiitos ❤️

    VastaaPoista