Varoitus! Tämä blogiteksti sisältää kuvauksia ja videoita kissan epileptisesta kohtauksesta. Niiden lukeminen tai katsominen voi järkyttää herkimpiä lukijoita.
Blogitekstin kirjoittaja ei ole eläinlääketieteen ammattilainen, vaan epileptisen kissan omistaja, joka kertoo oman kissansa sairaudesta. Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry, tai sen vapaaehtoiset, eivät suosittele hoitopäätöksen tekemistä tämän tekstin perusteella. Huom! Kissan epilepsian toteaminen ja diagnosointi vaatii aina eläinlääkäriä. Tässä tekstissä mainitut lääkkeet eivät ole lääkesuosituksia.
Kissan epilepsia
Kissoilla esiintyy kaikkein tyypillisintä epilepsiaa (generalisoitunut epilepsia), joka aiheuttaa koko kehon kouristelukohtauksia sekä paikallisalkuista eli fokaalista epilepsiaa (partial epilepsy, focal epilepsy), jossa kohtaus vaikuttaa vain osaan aivoista. Journal of Veterinary Internal Medicinessa julkaistussa tutkimuksessa osoitetaan, että kumpikin kohtaustyyppi voi olla sairausperäistä tai idiopaattista eli kohtauksen aiheuttajaa ei tiedetä tai siitä ei ole varmuutta.
Kissojen epilepsian diagnoosiin tarvitaan ainakin kaksi kohtausta, joiden välissä on vähintään 24 tunnin jakso ilman kohtauksia. Kohtausten taustalla voi olla aivovamma, rakenteelliset syyt, myrkytys, kasvaimet, infektiot tai muut elimistölliset sairaudet, kuten maksa- ja munuaissairaudet.
Siinä missä generalisoituneen epilepsialle tyypilliset grand mal -kohtaukset aiheuttavat tajuttomuutta ja koko kehon hallitsematonta kouristelua, paikallisalkuiset kohtaukset ja petit mal -kohtaukset voivat olla vaikeammin tunnistettavia. Paikallisalkuiset kohtaukset voivat aiheuttaa käytösmuutoksia, kuten aggressiota tai muutaman raajan kouristelua, ja ne voivat tapahtua kissan ollessa hereillä tai tajuttomana. Petit mal -kohtaukset ovat usein lyhyitä poissaolokohtauksia, joiden aikana kissa saattaa vaikuttaa vain "tuijottavan tyhjään" hetkellisesti.
Epileptiset kohtaukset jaetaan usein kohtausta edeltävään (preiktaaliin), kohtauksen aikaiseen (iktaaliin) ja kohtauksen jälkeiseen (post iktaaliin) vaiheeseen. Kaikkien näiden vaiheiden oireet ja kesto voivat vaihdella.
 |
| Kesäyön Nymeria aka Manteli sairastaa epilepsiaa, mutta elää siitä huolimatta onnellista ja leppoisaa kissanelämää rakastavan kodin ja kissaystäviensä tukemana. |
Mantelin sairauskertomus
Kesäyön Nymeria eli tuttavallisemmin Manteli on Dewiltä vuonna 2023 adoptoitu noin 6-vuotias kolli. Mantelilla on epilepsia, jonka syytä ei ilman magneettikuvia tunneta tarkasti, eikä Mantelin neurologi ole kokenut aivojen magneettikuvausta vielä tarpeelliseksi. Mantelin epilepsiaa arvioidaan paikallisalkuiseksi, tarkemmin vestibulaariseksi epilepsiaksi.
Vestibulaarinen epilepsia (vestibular epilepsy) on epilepsian harvinainen alamuoto, jossa aivojen sähköhäiriö paikallistuu aivojen tasapainojärjestelmän sisälle. Oirekuva on melko samanlainen kuin vestibulaarisyndroomassa, jossa eläimen tasapainoelimen häiriö voi aiheuttaa kohtausmaista käytöstä. Mantelin tapauksessa neurologi on kuitenkin sitä mieltä, että hänen kohtauksensa ovat aivoperäisiä.
Mantelin epilepsiakohtaukset ovat yöpainotteisia, ja oireilevat lähinnä tasapainon, silmien ja pään alueella. Mantelin silmät kääntyvät pakonomaisesti oikealta vasemmalle samalla kun hän kääntelee päätänsä nykivästi sivulta toiselle. Mantelin tapauksessa kohtaukset ovat visuaalisesti vähemmän rajuja kuin klassiset grand mal -kohtaukset, mutta vaarallisen pitkiä – jokainen Mantelin kohtaus on kestänyt yli 20 minuuttia. Yli 5 minuutin pituinen grand mal -epilepsiakohtaus (status epilepticus) on kissalle hengenvaarallinen.
 |
| Manteli epilepsiakohtausta edeltävässä vaiheessa. |
Mantelin onneksi kohtausten paikallisalkuisuus vaikuttaa suojelevan häntä hiukan, sillä hänen lämpötilansa ei nouse pitkittyneiden kohtausten aikana vaarallisen korkeaksi, joka saattaa suojella hänen aivojaan. Mantelilla on kuitenkin valitettavasti myös taipumusta rypäskohtauksiin eli kahteen tai useampaan kohtaukseen vuorokauden aikana. Myös toistuvat rypäskohtaukset, erityisesti nopeasti toistuvat kohtaukset, voivat olla hengenvaarallisia.
Mantelin kohtaukset alkavat yleensä varsinaista kohtausta edeltävässä vaiheessa, tasapainohäiriönä ja huomionhakuisuutena. Manteli hakeutuu ihmisten ja muiden kissojen seuraan päättäväisesti, vaikkei kykenekään enää esim. hyppäämään sohvalle. Omistajansa noudettua Manteli hoipertelee kohti jotain turvalliseksi kokemaansa paikkaa – usein tämä on olohuoneen kukkapöydän alla – pitäen silmällä sitä, että häntä seurataan. Asetuttuaan makaamaan, Mantelin ilme muuttuu, aivan kuin kaikki hänen piirteensä valuisivat alaspäin. Surkean ilmeen kanssa makoilu kestää joitain minuutteja, välillä päätä maassa pitäen.
Mantelin oireet preiktaalivaiheen aikana.
Iktaalivaihe eli varsinainen kohtaus alkaa ilman selkeämpää "nyt"-hetkeä. Mantelin silmät alkavat heilua ja Manteli menettää tajuntansa. Manteli ei kaadu kyljelleen, mutta ei myöskään ole enää tietoisesti läsnä eikä kykene reagoimaan ympärillään tapahtuviin asioihin. Manteli ei myöskään oletettavasti näe näiden kohtausten ajan. Mantelin aktiivinen osa kohtausta ei sisällä tyypillisiä koko kehon kouristuskohtauksia, vaan oireet keskittyvät vahvasti vain pään ja kaulan alueelle.
Kohtauksen edetessä kohti kohtauksen jälkeistä vaihetta Manteli alkaa hitaasti palata tajuihinsa. Tämä on oikeastaan kohtauksen vaikein vaihe, koska hän alkaa usein vaeltamaan yrittäen löytää tiensä toisen kissamme, Ninnyn luokse. Ninny ja Manteli ovat ns. bonded pair eli erottamaton ystäväpari. Mantelin tasapaino on kuitenkin tässä vaiheessa kohtausta todella heikko, eikä hän vielä pysty näkemään (päätellen siitä, että hän voi esimerkiksi kävellä seinää päin), joten hänen ei ole turvallista vaeltaa ympäriinsä. Tässä vaiheessa kohtausta olen joutunut pitämään Mantelia hellästi paikoillaan, ettei hän loukkaa itseään. Jos heilutan kättäni hänen edessään, hän ei reagoi siihen. Tämä vaihe voi kestää hyvinkin pitkään.
Mantelin epileptisen kohtauksen aikana silmät heiluvat.
Vaikka Mantelia voi koskea kohtauksen aikana, on tärkeä muistaa, että useimmiten epileptisessä kohtauksessa olevaa kissaa ei kannata koskea, sillä kissa ei kohtauksessa ymmärrä mitään ympärillään tapahtuvasta. On täten mahdollista, että hyvin kesykin kissa voi purra omistajaansa kesken kohtauksen.
Kohtauksen loputtua perheen kaksi muuta kissaa kävelevät Mantelin luo kujertaen ja nuollen hänen päätään. Manteli on yleensä väsynyt kohtauksen jälkeen, mutta puskee ystäviään muutaman kerran. Yleensä hän tahtoo tämän jälkeen nukkumaan jonnekin korkealle, mutta olemme joutuneet rajoittamaan pääsyä korkeiden hyllyjen päälle, kunnes Mantelin tasapaino on palautunut normaaliksi. Tässä voi mennä pahimmillaan reilusti yli vuorokauden ajan.
 |
| Manteli epilepsian post iktaali-vaiheessa. |
Mantelin lääkitys
Turvallisuussyistä tässä tekstissä ei ole mainittu Mantelin tarkkaa painoa eikä lääkeannosta. Keskustele aina kissasi eläinlääkärin kanssa, ennen kuin säädät tai aloitat kissan epilepsialääkitystä.
Epilepsian hoito Mantelin tapauksessa tarkoittaa fenobarbitaalilääkitystä aamuin illoin. Fenobarbitaali on yleinen epilepsialääke lemmikeille, mutta siitä – tai muista eläinten epilepsialääkkeistä – ei ole Euroopassa kissoille omaa versioita. Siksi Manteli käyttää koirien epilepsialääkettä Barbivet vet. Siitä ei ole markkinoilla tarpeeksi pientä annoskokoa, minkä vuoksi joudumme pilkkomaan tabletit itse, mikä vaikeuttaa annoksen tasaisena pitämistä. Fenobarbitaali voi olla maksalle raskas lääke, joten Manteli maksa-arvoja pitää seurata hänen loppuelämänsä ajan 6-12 kk välein.
Fenobarbitaali on tuoreen tutkimuksen (Charalambous et al. 2026) mukaan kissoille tehokas lääkitys ainakin idiopaattisen epilepsian kohdalla, vähentäen kohtausten määrää 90 %:lla kissoista, mutta aiheuttaen myös lievästä kohtalaisia sivuvaikutuksia (väsymys, ataksia) 90 %:lla testiryhmän kissoista. Toisessa tutkimuksessa (Marsh et al. 2020) fenobarbitaali aiheutti kuitenkin sivuvaikutuksia vain 47 %:lla kissoista.
Mantelin painon mukaan laskettu aloitusannos fenobarbitaalia aiheutti sekä uneliaisuutta, että anoreksiaa. Uneliaisuus on 89 %:lla kissoista fenobarbitaalilääkityksen yleinen sivuvaikutus, anoreksian ollessa taas huomattavasti harvinaisempi, noin 6 %:lla (Marsh et al. 2020). Mantelin tapauksessa lääkkeen annoksen alentaminen auttoi minimoimaan sivuvaikutukset, ja hän on hitaasti saanut takaisin menettämäänsä painoa. Manteli menetti anoreksian takia yli puoli kiloa painoa, joka on hurja määrä melko pienelle kissalle, joka oli jo valmiiksi hiukan liian laiha.
 |
| Manteli saa apua eläinlääkärin määräämästä epilepsialääkkeestä. |
Paljonko epileptisen kissan hoito maksaa?
Mantelin hoidon hinta on tämän postauksen julkaisuun mennessä ollut seuraava:
1. Päivystyskäynti 255,80 €
2. Lääkkeet 68,21 €
3. Neurologin etäaika 130 €
4. Lääkärinaika + laboratoriokokeet 304,34 €
= 758,35 €
Yllä laskettu summa ei sisällä kissanruokia eikä lisäravinteita, joita olemme joutuneet ostamaan koettaessamme hoitaa Mantelin anoreksian oireita. (Kissoilla anoreksia-käsite viittaa syömättömyyteen, johon liittyy ruokahalun puute.) Arvelisin käyttäneeni siihen noin 200 €. Siihen ei myöskään sisälly toisen kissan lääkärikäynti pissatulehduksen takia, joka aiheutui siitä kun Mantelin kohtaukset ja jatkuvat lääkärikäynnit stressasivat toista kissaamme (reilu 500 €). Mantelin lääkärit ovat myös neuvoneet lääkityksen säädössä puhelimen välityksellä ilman erillistä maksua.
Jos Mantelin kohtaukset pahentuvat ajan kanssa, on seuraava askel vähintään 1200 € kustantava magneettikuvaus (esim. Hinnasto – Eläinsairaala Aisti Oy), jossa selvitettäisiin erilaisten aivokasvainten ja leesioiden eli vaurioiden mahdollisuutta. Tällä hetkellä Turusta lähin eläinsairaala, jossa on sekä neurologi että magneettikuvaus, on Vantaalla sijaitseva Eläinsairaala Aisti. Tilanteen pitäisi kuitenkin helpottua lähivuosina, kun Kaarinan eläinlääkärikeskus laajentaa keväällä 2026 alkaneita neurologisia palveluitaan myös magneettikuvaukseen, arviolta vuoden 2027 aikana (Sttinfo.fi 2026).
Mantelin seikkailuja voi seurata Instagramissa @trilogyofpurrs, jossa ylläpidän mm. juoksevaa listaa epilepsian aiheuttamista kuluista. Varsinaista opastusta epileptisen kissan kanssa elämisestä en jaa, mutta toivon, että toisen epileptisen kissan arjen näkeminen voi auttaa vasta diagnosoidun kissan omistajaa uuden diagnoosin kanssa.
 |
| Hellän hoivan ja oikean lääkityksen avulla Manteli pystyy elämään tasapainoista kissanelämää. |
Lähteet:
“Hinnasto – Eläinsairaala Aisti Oy.” 2026. Aisti.info. 2026. Haettu 7/2026.
– Neva, Dewi ry:n vapaaehtoinen