19. marraskuuta 2022

''Suomi-kissatieto-suomi''

Sijaiskotivastaavamme Linda, joka tunnetaan myös nimellä Villasukkakirjailija, kirjoitti pienen sanakirjan koskien eläinsuojelua sekä ihan vain kissoja. Aivan tekstin lopussa on selitykset villiintyneestä kissasta sekä villikissasta - ja ne kannattaa todellakin lukea! Monesti maallikot puhuvat villikissoista tarkoittaessaan villiintyneitä kissoja, mutta ne eivät ole sama asia.

Sygyzyn Jabba

Eläinsuojelu

Eläinten suojelua kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta, sekä eläinten hyvinvoinnin ja hyvän kohtelun edistämistä. Eläinsuojeluyhdistykset toteuttavat eläinsuojelua, ja puolestaan eläinsuojelun toteutumista valvovat eläinsuojeluviranomaiset, kuten valvontaeläinlääkärit, poliisi ja terveystarkastajat, sekä vapaaehtoisina toimivat eläinsuojeluvalvojat.

Eläinsuojeluilmoitus eli elsu

Eläinsuojeluilmoitus tehdään esim. SEY:n nettisivujen kautta: https://sey.fi/tee-elainsuojeluilmoitus/. Turussa eläinsuojeluilmoitus tehdään sähköpostitse: elainsuojelu@turku.fi. Eläinsuojeluilmoituksia käsittelevät valvontaeläinlääkärit. Ilmoittajan tietoja ei anneta ilmoituksen kohteelle, mutta ilmoituksen yhteyteen tulee jättää omat yhteystiedot, sillä valvontaeläinlääkäri saattaa tarvita lisätietoja ilmoituksen tekijältä.

Eläinsuojeluilmoitukselle on aihetta, jos epäillään esim. pentutehtailua, kissapopulaatiota, pennun olevan ilman emoa tai eläimen olevan kipeä, eikä sitä hoideta tai sitä ei viedä eläinlääkäriin. Elsulle on myös aihetta, jos eläimen pitopaikka on huono tai jos esim. eläintä pidetään pienessä häkissä tai sillä ei ole säänsuojaa. Myös huono kohtelu on peruste eläinsuojeluilmoitukselle: esim. eläin ei saa liikuntaa tai sitä rasitetaan liikaa, sitä kohdellaan väkivaltaisesti tai sen ravinnon- ja vedensaannista ei huolehdita. 

Eläinsuojelulaki

Eläinsuojelulaki on 1. heinäkuuta 1996 Suomessa voimaan tullut laki, joka määrää siitä, miten eläimiä saa kohdella. Lakitekstin mukaan lain tarkoitus on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta ja edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Laki määrää myös siitä, miten eläimen saa tappaa.

Lain yleisenä periaatteena on: "Eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Lisäksi eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet." (Lähde: Wikipedia)

Eläinsuojelulaki on kehittymässä parempaan suuntaan - eläinten hyvinvointilaiksi. Lue lisää: https://mmm.fi/elainsuojelulaki sekä https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/elainten-hyvinvointilaki.aspx

Sygyzyn Boba

Eläinsuojeluyhdistys eli esy

Eläinsuojeluyhdistyksiä on erilaisia. On yhdistyksiä, joilla on työntekijöitä ja velvoitteita ottaa vastuulleen esim. loukkaantuneet luonnoneläimet ja löytöeläimet, joiden omistajaa ei ole tavoitettu. Ja on yhdistyksiä, jotka toimivat täysin vapaaehtoisvoimin ja toimintaa toteutetaan resurssien puitteissa.

Eläinsuojeluyhdistys ei aina ota vastaan populaatiokissoja tai villiintyneitä kissoja, jos esimerkiksi resursseja ei yksinkertaisesti ole. Siinä missä esim. Tesy ry:n on otettava vastaan Turun Eläinhoitolalta tulevat löytöeläimet, jos niiden omistajaa ei ole tavoitettu 15 vrk kuluessa, populaatiokissoja puolestaan ei ole velvoitettu ns. kenenkään kontolle. Jos valvontaeläinlääkäri määrää populaatiopaikalle tyhjennyksen, on yleensä vaihtoehdot sellaiset, että eläinsuojeluyhdistys loukuttaa vapaaehtoisvoimin kissat tai muutoin tyhjennys suoritetaan metsästäjien toimesta.

On myös eläinsuojeluyhdistyksiä, joissa uskotaan, ettei villiintynyttä kissaa voi auttaa. On eläinsuojelyhdistyksiä, joiden toiminta on painottunut nimenomaan kissapopulaatioihin ja villiintyneisiin kissoihin.

Eläinsuojeluyhdistykset ottavat vastaan kodinvaihtajia, kulkukissoja ja eläinsuojelurikoksen kohteeksi joutuneita kissoja resurssiensa ja linjaustensa perusteella.

Valvontaeläinlääkäri

Valvontaeläinlääkäri on eläinlääkäri, jonka tehtävänä on valvoa pidettyjen eläinten oloja ja hyvinvointia. Valvontaeläinlääkärin työ pohjautuu lainsäädäntöön, mm. eläinsuojelulakiin (247/1996). Valvontaeläinlääkärit ovat viranomaisen roolissa kunnassa, kaupungissa tai valtion hallinnossa. Valvontaeläinlääkärit tekevät usein viranomaisyhteistyötä etenkin poliisin kanssa.

Valvontaeläinlääkärin toimenkuvaan voivat Suomessa kuulua: eläinsuojelutarkastukset, ilmoituksenvaraisen toiminnan tarkastukset, luvanvaraisen toiminnan tarkastukset, hygieniatarkastukset (nk. navettatarkastus) ja alkutuotantotilojen tarkastukset. Tarkastuseläinlääkäri on teurastamojen toimintaa valvova eläinlääkäri.

Harmin pentu Kudzoi

Kissapopulaatio & populaatiokissa

Kissapopulaatiossa kissat elävät ns. laumana ja lisääntyvät hallitsemattomasti. Yksi pentue on jo populaation alku. Kissapopulaatiossa eläviä ja eläneitä kissoja kutsutaan populaatiokissoiksi.

Kissapopulaatiosta riippuen, populaatiolla voi olla:

- omistaja, joka pitää kissoja ominaan

- ruokkija, joka pitää vain muutamaa kissaa omanaan. Omat kissat voivat olla joko villiintyneitä leikkaamattomia populaatiokissoja, tai omat kissat voivat leikattuja tai jopa leikattuja sisäkissoja.

- ruokkija, joka tavallaan pitää kissoja ominaan, mutta ei ota vastuuta kissojen hoidosta muutoin kuin ruokkimalla niitä.

- ruokkija, joka pitää kissoja naapuruston valvomatta ulkoilevina kissoina tajuamatta, että on itse ns. populaation "keskus".

- ruokkija, jolle kissojen ruokinta on verrattavissa lintujen talviruokintaan.

Toisinaan kissojen ruokkija on tiedostanut itse tilanteen ongelmallisuuden, ja on kiitollinen avusta. Toisinaan ruokkija pelkää, että kissat vain lopetetaan. Valitettavan usein ruokkija ei näe tilanteessa mitään ongelmaa, ja kokee kissojen olevan terveitä ja hyvin hoidettuja - vaikka ne eivät olisi koskaan käyneet eläinlääkärissä.

Ruokkija yleensä vain ruokkii kissoja. Joissakin tapauksissa ruokkija tarjoaa kissoille sateensuojaa ulkorakennuksista ja sekoittaa ruokaan matolääkettä. Kissoja ei kuitenkaan hoideta muutoin: niitä ei rokoteta tai leikkauteta, eikä niitä viedä eläinlääkäriin, vaikka kissat oireilisivat selvästi. Hoidon puutteen ja heikon ravinnon takia kissat eivät yleensä elä muutamaa vuotta kauempaa. Kissapopulaatioista loukutetuilla kissoilla on usein sisäloisia, tartuntatauteja ja monenlaisia hoitamattomia terveysongelmia. Populaatiokissat ovat yleensä alkuun arkoja, koska ne eivät ole olleet tekemisissä ihmisen kanssa tai ainut ihmiskontakti on ollut sellainen, että ihminen on jättänyt sille jonnekin ruokaa.

Usein populaatiokissat elävät luonnon armoilla. Valitettavan usein populaation ruokkijalle kissat eivät yleensä ole lemmikkejä, vaan niitä ruokitaan samalla mentaliteetilla kuin pikkulintuja tai oravia. 

Kezän Malittu

Loukuttaminen

Loukku on metallinen tai vanerinen häkki, jonka perälle asetetaan ruokaa. Kun kissa kulkee tarpeeksi pitkälle loukkuun, loukku räpsähtää kiinni. Jotta populaatiokissoja saadaan sisätiloihin, ne loukutetaan ulkoa. Myös yksittäisiä karkureita loukutetaan, sillä käsikesy ihmisrakas lemmikki saattaa ulkona olla aivan erilainen kissa stressin ja uuden ympäristön takia.

Kissa reagoi loukkuun joutumiseen joko jäätymällä paikalleen tai panikoimalla. Kissa saattaa yrittää päästä loukusta pois kaikin keinoin, mutta alkupaniikki kestää vain muutaman minuutin. Jotkin tahot ajattelevat kissan olevan toivoton tapaus, jos kissa loukkuun joutuessaan käyttäytyy aggressiivisesti, ja ne lopettavat kissan. Kissan aggressiivinen käytös loukussa on kuitenkin ymmärrettävä reaktio. Jopa koko elämänsä lemmikkinä ollut kissa voi reagoida erittäin hyökkäävästi jouduttuaan loukkuun.

Kopittaminen / kopattaminen

= kissan saaminen kantokoppaan sisätiloissa. Jos kissa ei ole nostettavissa kantokoppaan, kissa tarvitsee kopittaa. Eli toisin sanoen kissa ohjeistetaan koppaan koskematta kädellä siihen. Yleensä kopittaminen onnistuu helpoiten siten, että kissa on rajattu pienempään tilaan ja kissan piilotellessa jossain (pesukoneen takana, lipaston alla tms), pyyhkeiden ym. avulla kissalle tehdään ainut kulkureitti kohti kantokoppaa. Jos kissa ei lähde liikkeelle, sitä ohjataan jollain kättä pidemmällä liikkumaan kohti koppaa.

Kissa voidaan myös haavittaa, eli laittaa koppaan pieneläinten pyydystämiseen tarkoitetulla haavilla, jossa on vetoketju haavin suljetussa päässä helppoa avaamista varten. Haavin avoin pää saadaan nopeasti suljettua erityisellä sulkusysteemillä, jolloin kissan ollessa haavissa koko systeemi voidaan laskea koppaan, vetoketju voidaan avata ja haavi vedetään ulos kopasta kissan jäädessä koppaan. Vinkkejä aran kissan kopittamiseen löytyy blogitekstistämme Kissan kopittamisen lyhyt oppimäärä.

Plotina

Löytölä/löytöeläinkoti/löytöeläinhoitola/eläinhoitola

= paikka, joka ottaa vastaan löytöeläimet. Kaikki löytölät eivät kuitenkaan ota kaikkia löytöeläimiä vastaan: usein rajaus menee kissoissa. Löytökissaa ei oteta vastaan esimerkiksi siksi, että se mielletään valvomatta ulkoilevaksi kissaksi tai villiintyneeksi kissaksi. Koska löytölöilläkin on rajalliset resurssit, saattaa löytölä joskus vain todeta, että kissa on valvomatta ulkoileva lemmikki, tai että kissan päälle tulisi heittää vettä, jotta se menisi omaan kotiinsa.

Löytölän tulee 1. pitää löytöeläintä hoivissaan 15 vuorokauden ajan, 2. katsoa, onko eläimellä sirua tai tunnistemerkintää, 3. etsiä eläimen omistajaa ja 4. hoidattaa akuutit terveysongelmat. Jos eläimelle, useimmiten kissalle, ei löydy omistajaa, löytölä voi etsiä kissalle uuden kodin tai sijoituspaikan esimerkiksi eläinsuojeluyhdistykseltä. Tai sitten kissa voidaan resurssipulan takia lopettaa - vaikka se olisi täysin terve.

Sijaiskoti/tilapäiskoti/ensikoti/kummikoti

On eläinsuojeluyhdistyksiä, joilla on kissatalo, jossa käy palkattuja ja/tai vapaaehtoisia hoitajia, ja on eläinsuojeluyhdistyksiä, joilla kissat asuvat vapaaehtoisten ihmisten luona kotiolosuhteissa. Yhdistyksestä riippuen näitä koteja kutsutaan sijaiskodeiksi, tilapäiskodeiksi, kummikodeiksi, ensikodeiksi ja niin edelleen. Joillakin yhdistyksillä on kissatalo ja lisäksi sijaiskoteja.

Meillä Dewillä puhutaan sijaiskodeista. Yhdistys kustantaa kissan ruuat, hiekat, tarvikkeet ja eläinlääkärikulut, ja tarjoaa sijaiskodille ohjeita ja tukea kissa-arkeen. Kun kissa on alkanut luottaa ihmiseen, tälle aletaan yhdistyksen puolelta etsimään loppuelämän kotia. Potentiaalinen kotiehdokas haastatellaan, ja ennen adoptiota kotiehdokas käy sijaiskodissa katsomassa kissaa.

Kezän Vihmu

Kodinvaihtaja

Kodinvaihtajasta puhutaan silloin, kun kissa on ollut jo lemmikkinä, mutta jonkin syyn takia kissa joutuu vaihtamaan kotia. Syynä voi olla on puhjennut allergia tai perheenlisäys, johon kissa ei sopeudu. Joskus kodinvaihtajat etsivät eläinsuojeluyhdistysten kautta uutta kotia. Valitettavan usein luopumisen syynä on myös se, että kissa kipu- tai stressioireilee, eikä sitä ymmärretä tai kissan nykyisessä ympäristössä ei pystytä sulkemaan stressitekijää pois arjesta: esim. pihalle ja ikkunoiden taakse tulevat valvomatta ulkoilevat kissat. Syitä kodinvaihtoon voi lukea esim. Dewillen blogitekstistä Kissa palaa yhdistykselle.

Kesäkissa

Kesäkissa otetaan kesällä, kun esimerkiksi ihmiset ovat paljon mökillä. Kesäkissan annetaan yleensä liikkua ulkona valvomatta, eikä sen hoitoon sitouduta, sillä kissa jätetään omilleen syksyllä. Kesäkissan kohtalo on jokin seuraavista: 1. Kissa kuolee muutaman vuoden sisällä, 2. Joku alkaa ruokkia kissaa, jolloin elinikä pitenee jonkin verran, 3. Kissa löytää tiensä kissapopulaatioon tai 4. Kissa leikkaamattomana aloittaa kissapopulaation.

Kulkukissa

Kulkukissa, jota tavataan vain yksin kuljeksimassa, ei ole populaatiokissa. Useimmiten kulkukissa vaeltelee asutulla alueella. Ihmiset luulevat kissan olevan naapurin kissa, ja kissa voikin saada ruokaa useammasta pihasta, mutta kissalla ei ole varsinaista omistajaa, sillä ei ole pääsyä sisätiloihin eikä kukaan hoida sitä. Joskus valvomatta ulkoilevia kissoja luullaan kulkukissoiksi, mutta useimmiten kulkukissaa luullaan jonkun valvomatta ulkoilevaksi lemmikiksi.

Löytökissa

Löytökissa on kissa, joka löydetään ulkoa ilman valvontaa ja jolla oletettavasti on omistaja. Valvomatta ulkoilevat kissat ja löytökissat menevät usein sekaisin. Kissojen valvomatta ulkoilu ja ihmisten käsitykset siitä, että kissa kuuluu luontoon, vaikeuttavat yleensä karkulaisten löytämistä. Löytökissat toimitetaan löytölään.

Kezän Prûzin

Sisäkissa

Sisäkissa asuu sisällä ihmisten kanssa. Sisäkissa voi myös ulkoilla, mutta kissa ulkoilee vain valvonnassa.

Ulkokissa

Ulkokissa on vähitellen historiaan jäävä lemmikkikissan pitomuoto. Ulkokissalla ei ole pääsyä ihmisten asuinrakennukseen eikä sitä oteta kotiin sisälle: kissa ulkoilee valvomatta ja saa säänsuojaa vain ulkorakennuksista. Ulkokissa eroaa yleensä villiintyneestä kissasta ja populaatiokissasta siten, että se on kesy ja sitä käytetään yleensä kuitenkin eläinlääkärissä ainakin selvästi näkyvien oireiden myötä (ontumiset, haavat jne).

Valvomatta/vapaana ulkoileva kissa

Valvomatta ulkoileva kissa on lemmikki, jolla on omistaja. Kissan hoitoon sitoudutaan vaihtelevasti: toiset omistajat sitoutuvat kissan hoitoon, toiset omistajat eivät edes etsi kissaansa, mikäli sitä ei kuulu takaisin kotiin.

Valvomatta ulkoileva kissa päästetään ulkoilemaan omillaan ilman valvontaa. Järjestyslain mukaan kissan omistajan on kuitenkin pidettävä huolta siitä, ettei se pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua. Kissa on valvomatta ulkoileva kissa, vaikka se esimerkiksi ulkoilisi vain kesällä/mökillä/saaressa ilman valvontaa.

Valvomatta ulkoilevat kissat pahentavat eläinsuojelullista ongelmaa, mikäli ne ovat rokottamattomia ja/tai leikkaamattomia. Leikkaamattomina ne tekevät lisää ei-toivottuja pentuja, ja rokotettuinakin valvomatta ulkoilevat kissat voivat levittää tauteja, loisia ja jopa ihmisiin tarttuvia alkueläimiä. Valvomatta ulkoilevan kissan tulisi aina olla sirutettu ja rekisteröity esimerkiksi Turvasiruun tai Kissaliittoon. 

Kissasta harvoin näkee päällepäin, onko se hyvin hoidettu lemmikki vai populaatiokissa, joka ei ole koskaan saanut hoitoa. Kissa voi näyttää päällepäin voivan hyvin, mutta eläinlääkärissä voikin paljastua, että kissa on täynnä sisäloisia, se kärsii aliravitsemuksesta, sillä on suussa hammasongelmia ja/tai kissalla on jokin tauti, joka vaatii hoitoa. Valvomatta ulkoilevat kissat kuormittavat eläinsuojelutoimijoita, sillä omillaan kulkeva kissa voi olla myös karkuri, hylätty tai luontoon syntynyt kissa. Siksi siruttaminen on tärkeää, jotta kissasta saadaan heti varmuus, että sillä on omistaja. 

Lemmikki

Lemmikki on kotieläin, joka tarvitsee ihmisen hoitoa. Esimerkiksi kissa on lemmikki. Ihmisen tulee tarjota kissalle ruuan lisäksi katto pään päälle ja huolehtia sen hyvinvoinnista, kun kissa sairastuu. Kissa ei kuulu luontoon. Jos se kuuluisi, se selviäisi siellä metsän eläinten tavoin. Lue lisää esim. Villasukkakirjailijan tekstistä Kissa on lemmikki, ei luonnoneläin.

Villikissa

Villikissa on oma lajinsa, eikä niitä ole Suomessa. Ainut villi kissaeläin täällä on ilves. Muutoin ulkona elävät kissat ovat villiintyneitä kissoja, eli ne ovat kuitenkin kotikissoja (felis catus). Villiä ei kuulu kesyttää ja se kuuluu luontoon. Villiintynyt puolestaan on kesy lemmikkieläin, joka on päässyt vähäisen ihmiskontaktin takia villiintymään. Tämä on kuitenkin korjattavissa.

Leimu Lemmikki

Villiintynyt kissa

Suomessa ei ole villikissoja: ainoastaan ilves on villi kissaeläin täällä. Luonnosta löytyy kotikissoja, jotka voivat olla villiintyneitä, koska ne ovat joko hylättyjä tai luontoon syntyneitä, eli ihmiseen tottumattomia. 

Villiintyneisyyden määritteleminen on kuitenkin haastavaa. Siihen ei ole olemassa mitään realistista luokittelua, eikä kissan villiintyneisyyttä voi todeta yhdeltä näkemältä. Toisinaan kissa, joka on elänyt luonnon armoilla, kesyyntyy muutamassa viikossa tai jopa päivässä, mutta toisinaan kissalta voi mennä kuukausia, että se alkaa luottaa ihmiseen.

Jos kissalla on kipuja, ja hoidon jälkeen se alkaa heti luottaa ihmiseen, onko kissa missään kohtaa ollut edes villiintynyt vai onko se vain ollut kipeä? Ulkona elänyt kissa on kohdannut usein kissavihaa, joten onko kissa villiintynyt vai onko sillä vain itsesuojeluvaisto, kun se ei yhdeltä istumalta luota ihmiseen?

Lähtökohtaisesti kissa mielletään villiintyneeksi, jos se ei ole tottunut ihmiseen ja/tai jos se saalistaa kaiken ravintonsa itse luonnosta. Kuitenkin on mahdotonta varmistaa sitä, että kissa hankkisi kaiken ravintonsa itse. Suomessa ani harva kissa pärjää pelkällä itse hankitulla ravinnolla: usein joku alkaa jättää ulos kulkukissalle ruokaa ja kissapopulaatioilla on lähes aina ruokkija. Jokaisella kissalla on yksilöllinen saalistusvietti: kissa, joka hankkii ravintoa pääasiassa itse, saattaa saalistaa jopa vähemmän kuin valvomatta ulkoileva kissa, joka saalistaa pääasiassa huvikseen ja aktivoidakseen itseään.

Vaikka kissalla on sisäsyntyinen saalistusvietti, se ei kuitenkaan kuulu luontoon – Suomen luonnossa kissa määritellään haitalliseksi vieraslajiksi, jos se on villiintynyt. Villiintyneisyyden määritelmä on kuitenkin monimutkaista, ja haitallisuus riippuukin saalistamisen määrästä. Kun esimerkiksi kissa ulkoilee valvomatta, poissa omistajan näkyvistä, omistaja ei voi tietää mitenkään, paljonko kissa saalistaa. Jos kissa kuuluisi luontoon, se pärjäisi siellä samaan tapaan kuin jänis, orava tai hirvi. Mutta kun kissa on kokonaan ilman ihmisen huolenpitoa, se menehtyy luonnossa viimeistään muutaman vuoden ikäisenä. Noin puolet ulos syntyneistä kissoista menehtyy jo pentuaikana.

Villiintynyt kissa on haitallinen vieraslaji, ja kissan voi määritellä villiintyneeksi kuka tahansa. Kissan asema Suomessa on heikko. Jos valvomatta ulkoileva kissa ei ole selvästi lemmikki – esimerkiksi jos se ei ole käsikesy, kun kohtaa ulkona vieraan ihmisen – se voidaan julistaa villiintyneeksi. Toisin sanoen kissa voidaan lopettaa metsästyslain nojalla. Esimerkiksi, jos alueen omistaja haluaa päästä kissasta eroon, hän voi väittää, ettei tiennyt kissalla olevan omistajaa (mikä voi pitää myös paikkansa) ja määritellä kissan villiintyneeksi sen käytöksen perusteella. Metsästyslain mukaan alueen omistajalla, alueen haltijalla, alueen metsästysvuokraoikeuden haltijalla ja metsästysluvan haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva villiintynyt kissa.

Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry työskentelee pääasiassa villiintyneiden kissojen kanssa. Haluamme parantaa kissojen asemaa, ja siten villiintyneisyyden leima on sellainen asia, josta pyrimme pääsemään eroon. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea ihmisiin tottumattomista kissoista, jotka ajan kanssa oppivat luottamaan.

- Linda E., sijaiskotivastaava

Sygyzyn Harmi sekä hänen pentunsa Kringeli

1 kommentti:

  1. Kiitos kattavasta esityksestä, jossa erilaiset käsitteet ja termit on määritelty. Valitettavasti nimityksiä ja määritteitä käytetään epätarkasti, ja selkeyttäminen on todella tarpeen.

    VastaaPoista