Jokainen hoitamamme Dewin sijaiskotikissa on ollut
ainutlaatuinen yksilö. Kirjoitamme sijaiskotikissasta nimeltään
Ginny, koska opimme vuorovaikutuksesta hänen kanssaan paljon. Ginny
oli arka kissa tullessaan hoitoomme. Hänen aktiivinen piileskelynsä
oli uusi ilmiö meille. Aikaisemmat sijaiskotikissamme olivat olleet
pentuja, joihin sai kontaktin leikin avulla nopeasti. Näkymättömissä
oleva kissa sai meidät pohtimaan kissan ja ihmisen vuorovaikutusta.
Keskustelimme, miksi ihmisen ja kissan suhteen ensisijaisena
lähtökohtana on usein ihmisen halu koskettaa kissan turkkia, vaikka
kissa ei haluaisi silitystä.
Kylpyhuoneen
salaperäinen asukas
Ensimmäisten
kuukausien aikana Ginny piileskeli pesukoneen takana. Sieltä
näkyivät uteliaat silmät, jotka seurasivat talon ihmisten puuhia.
Merkkeinä uudesta sijaiskotikissasta kertoivat tyhjä ruokakuppi ja
käynnit kissan hiekkalaatikolla. Saatoimme kuulla myös Ginnyn
leikkimistä suihkuhuoneesta yöisin. Kuitenkaan häntä ei nähnyt,
jos jompikumpi meistä meni katsomaan hänen puuhiansa
kylpyhuoneeseen. Hän oli hävinnyt salamana piilopaikkaansa.
Ginny
halusi selvästi omaa tilaa, joten annoimme hänelle sitä. Hän sai
olla rauhassa piilossa ja tarkkailla ihmisten puuhia varjojen
kätköistä. Sijaiskotikissan vuorovaikutuksen välttäminen ihmisen
kanssa ei tarkoita, että sijaiskotikissa välttäisi asunnon
kissa-asukkaita. Huomasimme, että Ginny leikki toisen kissamme
kanssa öisin. Heistä tulikin kavereita. Yön aikana kaverusten
leikkejä ei häirinnyt ihmisten toimet.
Uteliaisuus
voitti
Kissa
on utelias eläin. Ginnykin tutki asuntoamme öisin. Hän kävi
tutkimassa makuuhuoneettamme, kun nukuimme. Tämän vuoksi siirsimme
hänen nukkumispaikkansa lähemmäksi meitä. Siirron ideana oli
vauhdittaa lempeästi Ginnyä lähentymään meitä. Vähitellen
Ginny alkoi olemaan samassa huoneessa kanssamme. Lepopaikan
siirtäminen oli siis onnistunut ratkaisu.
Pienet
eleet
Ginny
alkoi liikkumaan samassa tilassa, jossa olimme. Hänen yhdeksi
suosikkipaikaksi muodostui kantokoppa sänkyämme vastapäätä.
Kantokopasta hän pystyi tarkkailemaan uutta ympäristöä
turvallisesti ja tekemään meille silmien siristelyä eli ”ollaan
kavereita” -elettä. Seuraavaksi meidän ja Ginnyn
vuorovaikutuksessa tapahtui uusi käänne. Ginny haisteli käsiämme.
Hän piti kättä erityisen mielenkiintoisena, kun tarjosimme hänelle
kissanherkkuja.
Noin
puolen vuoden jälkeen leikit alkoivat kiinnostaa Ginnyä. Hän
saattoi hypätä jopa leikin innostamana sängylle. Itse asiassa
leikkiminen oli pieni haaste. Meillä kesti pitkään löytää lelu,
joka inspiroi Ginnyä. Hän innostui eniten keppilelusta, jossa oli
sulkia. Aran Ginnyn tapauksessa voi todeta, että pienet eleet olivat
suuria eleitä. Käden nuuskiminen ei ollut pieni ele, kun
sijaiskotikissa oli pysyttelyt kaksi kuukautta piilossa pesukoneen
takana.
Rutiinit
Ginny
leikki kanssamme ja tässä vaiheessa hänellä oli selkeä
päivärytmi. Hän katsoi ikkunasta ulos ja nukkui pöydäntasanteella
aamuisin. Päivemmällä Ginny siirtyi nukkumaan sängyn alle, eli
hän oli löytänyt uusia lepopaikkoja. Häntä ei enää
kiinnostanut olla pelkästään kylpyhuoneessa, vaan hän otti koko
asunnon haltuunsa. Hän ei antanut vielä silittää, emmekä
kokeneet tarvetta siihen. Mielestämme Ginnyn liikkuminen näkyvissä
oli tarpeeksi edistystä. Nyt näimme päivänvalossa mustavalkoisen
kissan, jonka lempipuuhaa oli lintujen tarkkaileminen ikkunasta.
Oma
koti Ginnylle
Ginny
asui meillä noin vuoden, ennen kuin hänet adoptoitiin. Vuoden
aikana olimme tutustuneet uteliaaseen ja tuimakatseiseen kissaan,
joten hänen lähtönsä herätti haikeutta. Joka tapauksessa
toivotimme Ginnylle hyvää elämää loppuelämän kotiin. Hänellä
ja kaikilla muilla sijaiskotikissoilla on ollut hetkensä meillä,
mutta sijaiskotitoimijoiden on sopeuduttava sijaiskotikissojen
lähtemiseen. Oman kodin saaminen sijaiskotikissalle on keskeinen
elementti sijaiskotitoiminnassa. Lähteneiden sijaiskotikissojen
tilalle tulee aina uusia kissoja, koska autettavia kissoja riittää
Suomessa. Opimme vuorovaikutuksesta Ginnyn kanssa, että aran kissan
kohdalla vuorovaikutuksen pitää tapahtua kissan ehdoilla.
Oivalsimme myös, että aran kissan sopeutuminen uuteen ympäristöön
ja ihmisiin ei tapahdu lyhyellä ajalla.
Toivotamme
Ginnylle leppoisia kissanpäiviä!
- Sijaiskotitoimijat Pauli J. (teksti) & Yolanda A. (kuvat)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti