Kaliki ja herpes voivat romahduttaa kissan yleiskunnon, mikä on erityisen vaarallista kissoille, joilla on jo ennestään heikentynyt yleiskunto, kuten populaatiokissoille tai FIV-positiivisille kissoille.
Kaliki- ja herpesviruksilta on mahdollista suojautua rokotteella, jolloin altistuminen ei ole hengenvaarallista. Rokotettu kissa ei joko oireile virustartuntaa lainkaan tai sairastaa sen vähäoireisena. Rokotteen avulla voidaan estää kaikista vakavimmat oireet ja seuraukset.
Herpes- ja kalikivirukset ovat erittäin yleisiä kissojen keskuudessa, myös rotukissoilla. Siksi on tärkeää, että kaikki kissat rokotetaan. Muista, että rokotuksia tulee uusia läpi kissan elämän!
Rokottaminen kalikia ja herpestä vastaan:
- Perusrokotussarja on 2 rokotetta: 2. rokote annetaan neljä viikkoa 1. rokotteen jälkeen. Tämän jälkeen annetaan 3. rokotus vuoden kuluttua. (Huom! Rokote uusitaan tämän jälkeen säännöllisesti sen mukaan, mitä rokotussarjaa ja -valmistetta käytetään!)
- Pentujen rokotusohje: suositusten mukaan pentujen 1. rokote annetaan 12 viikon ja 2. rokote 16 viikon iässä, minkä jälkeen rokotukset annetaan samoin kuin aikuisillekin kissoille.
Huom! Varmistathan rokotustarpeen eläinlääkäriltä tai rokotteen valmisteyhteenvedosta.
Kissan kalikivirus (FCV=Feline calicivirus)
Kissan kalikivirus on erittäin yleinen kissaflunssan aiheuttaja, mutta sen yleisyyttä on vaikea määrittää tarkasti, sillä osa virusta kantavista kissoista on oireettomia. Oireettomia kissoja on hyödytöntä testata kalikin varalta, sillä vain oireelliset tarvitsevat tukihoitoa.
Kalikivirus tarttuu äärimmäisen helposti: kaliki leviää kaiken sellaisen kautta, jossa on suora tai välillinen kontakti kissan suusta toisen kissan suuhun, esim. yhteisistä ruokakupeista tai leluista. Kalikivirus voi säilyä elimistön ulkopuolella jopa kymmenen vuorokautta. Kissan kalikivirukset eivät kuitenkaan tartu ihmiseen.
Kalikin oirekuva:
- haavainen ientulehdus
- haavaumat kielessä, kitalaessa, huulissa ja nenänpäässä > suun lisäksi haavaumia voi olla muuallakin (esim. varpaissa)
- kirkas sierainvuoto
- niiskutus ja aivastelu > lievemmissä tapauksissa niiskutus voi olla ainoa oire
- silmäoireet
- niveltulehdukset > kissan ontuu tai liikkuu muuten jäykästi
- keuhkokuume ja hengitysoireet > vakavimmissa tapauksissa hengenvaarallista
- syömättömyys > ruoka ei välttämättä maistu kissan haju- ja makuaistin heikkenemisen ja/tai suun haavaumien vuoksi
Oireiden loputtua virus saattaa poistua kissan elimistöstä itsestään, mutta kissa voi myös jäädä kantajaksi loppuelämäkseen. Jopa 20 %:a kalikia kantavista kissoista erittää virusta ajoittain tai jatkuvasti, vaikka olisivatkin täysin oireettomia (Janina Pohju 2019).
Oireetonta kalikiviruksen kantajaa ei tarvitse eristää talouden aikuisista kissoista, kunhan saman katon alla asuvilla aikuisilla kissoilla on rokotukset voimassa. On kuitenkin epätodennäköistä, että perusterve säännöllisesti rokotettu aikuinen kissa saisi tartunnan. Huom! Pienet pennut tulisi sen sijaan eristää kalikinkantajasta, koska kissaflunssat saattavat olla pennuille hyvin kohtalokkaita!
Kissan herpesvirus (FHV=Feline herpesvirus)
Herpes eli rinotrakeiittivirus tarttuu pinnoilta sekä pisaratartuntana. Infektion itämisaika vaihtelee, mutta akuutti infektio voi kestää viikkoja. Mikäli kissan rokotuksesta on aikaa yli kuukausi, oireileva kissa voidaan testata.
Herpeksen oirekuva:
- niiskutus
- yskä > pelkkä yskän oire voi johtua monesta muustakin syystä kuin hengitystieinfektiosta (yskä saattaa olla merkki myös esim. allergiasta tai madoista)
- lisääntynyt syljen eritys
- kirkas sierain- ja silmävuoto
- silmien siristely
- sidekalvon tulehdus > tartunnan alkuvaiheessa
- silmän sarveiskalvon haavaumat (kivuliaita ja hitaasti paranevia)
- haavauman värjäytyminen (eli pigmentoituminen) > myöhemmässä vaiheessa tartuntaa
Oireita voidaan lievittää tukihoidolla. Ne voivat kestää viikkoja ennen kuin virus menee ns. lepotilaan, jolloin kissa lakkaa oirehtimasta. Herpeksen saanut kissa jää viruksen kantajaksi loppuelämäkseen, ja virus voi aktivoitua myöhemmin elämässä esim. stressin seurauksena. Herpesvirus pysyy hengissä kissan elimistön ulkopuolella enintään vuorokauden verran.
Kalikiin eikä herpekseen ole parantavaa hoitokeinoa, mutta oireettomana kissa voi elää ihan tavallista kissan elämää.
Lähteet:
Haikka Sari: Kissan kotilääkäri – sairaudet, ensiapu, tartuntataudit, hyvinvointi
Ylikorpi, Päivi: Kissanhoidon käsikirja – kissan käyttäytyminen, käsittely, perushoito ja ruokinta
Hesy: Kissan kalikivirus
Janina Pohju: Kissan kalikivirus
Movet-laboratorio: FHV Felinen herpesvirus
Movet-laboratorio: FCV Feline calicivirus
- Ruu, sijaiskoti & sometiimi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti