Miten erottaa toisistaan kissojen leikkitappelut ja oikeat tappelut? Joskus kissojen keskinäinen leikki näyttää hyvinkin hurjalta ihmisen silmin katsottuna. Mistä sitä sitten voi tietää, onko kyseessä vieläkin leikki vai tappelevatko kissat tosissaan? Pitäisikö ihmisen mennä väliin vai antaa kissojen selvittää välinsä keskenään?
Leikkiessä kissoista toinen saattaa yhtäkkiä tassutella pois tilanteesta, mutta se ei välttämättä tarkoita, että kissa olisi saanut leikistä tarpeekseen, tai että leikki olisi mennyt liian rajuksi sen mielestä. Kissa saattaa olla lähtevinään pois, mutta käykin yhtäkkiä taas toisen kimppuun: tämä on edelleen leikkiä, koska näin kissaeläimet saalistavat luonnossa. Kissat siis ikään kuin leikkivät, ettei niitä kiinnosta juokseeko toinen karkuun vai ei. Sitten kissa hyökkää jälleen kaverinsa kimppuun. Tämä on luonnollista käytöstä kissoille, sillä niin ne tekisivät saaliillekin.
Erityisesti pennut tappelevat harjaannuttaakseen saalistustaitojaan. Pennut leikkivät ja tekevät asioita ihan vain uteliaisuudesta, jotta ne näkisivät, mitä tapahtuu vaikkapa silloin kun puree toista. Sitten pentujen pitää tietysti kokeilla, mitä tapahtuu, jos puree vähän kovempaa. Pennut siis opettelevat ja kokeilevat voimiaan ja taitojaan. Jos kissat leikkivät toistensa kanssa paljonkin rajun oloisesti, niin kannattaa antaa niille leikin lomaan jokin interaktiivinen lelu. Näin voidaan välttyä siltä, etteivät kissat leikkiessään satuta toisiaan vahingossa tai hajota tavaroita ympärillään. Leikin tunnistaa myös siitä, että toinen kissoista voi jäädä selälleen makaamaan tai muuhun rentoon asentoon odotellessaan, että toinen palaisi leikkimään. Jos kissa olisi oikeasti peloissaan, se ei jäisi selälleen makoilemaan.
Kissojen leikkien tai tappeluiden suhteen on syytä seurata myös sitä, miten kissat käyttäytyvät akuutin tilanteen päätyttyä. Jos kissat piiloutuvat toisiltaan, vetäytyvät eri nurkkiin tai sattuu oikeasti niin pahasti, että tulee verta, voi kyseessä olla oikea ristiriita kissojen välillä. Tällöin kissat on syytä erottaa toisistaan. Jos tutustutetaan aikuisia kissoja, on syytä ottaa isoja askeleita taaksepäin. Kissojen tutustuttamisesta voi lukea lisää täältä.
Todellisen tappelun, esimerkiksi sellaisten kissojen kesken, jotka eivät tule toimeen keskenään, huomaa kyllä. Jos kissa todella tuntee tarvetta antaa köniin toiselle kissalle, niin jälki voi olla melko pahaa, jopa veristä. Kissat ovat kuitenkin saalistajia, petoeläimiä, jotka tietävät, miten saalista satutetaan.
Jotta kissojen keskinäisistä väleistä saa hyvän käsityksen, on syytä tarkkailla kissoja niiden omassa ympäristössä, esimerkiksi leikin lomassa. Kuitenkin kannattaa tarkkailla lisäksi myös sitä, miten kissat käyttäytyvät ilman toisiaan, vaikkapa silloin kun toinen on toisessa huoneessa ja mitä tapahtuu sitten, kun toinen tulee paikalle.
 |
| Saariston Oili pelokkaana. |
Tarkkaillessa sitä, miten kissat käyttäytyvät toisiaan kohtaan ja miten ne käyttäytyvät toistensa kanssa, on lisäksi tarkkailtava kissan elekieltä. Kissat kuitenkin ilmentävät tunteitaan erilaisilla eleillä ja ilmeillä, jotka kissanomistajan on hyvä osata tunnistaa, koska siten on helpompi analysoida, minkälaisesta tappelutilanteesta kissojen välillä on kyse. Jos tappelu ei ole leikkiä, kissa voi olla pelokas tai aggressiivinen. Pelokkaan kissan tunnistaa pyöreistä silmistä ja aivan littanoiksi sivuille kääntyneistä korvista. Tällöin kissa myös kietoo häntänsä ympärilleen tai jättää tassujensa väliin. Ylipäätään on hyvä muistaa huomioida myös kissan hännän liikkeet. Kissan hännän heiluminen laajassa kaaressa ilmaisee epävarmuutta tai levottomuutta, mutta toisinaan kissat viuhtovat häntäänsä myös saalistaessaan.
Kissa ilmaisee aggressiota seisomalla neljällä tassulla karvat pystyssä ja selkä köyryssä, jolloin hännän karvat pörhistyvät niin, että häntä näyttää paksulta. Pystyyn nostetut karvat saavat kissan näyttämään todellista isommalta, mikä luo uhkaavan kuvan kyseisestä kissasta. Karvojen pörhistäminen selästä ja niskasta kertookin yleensä joko uhkaamisesta tai puolustautumisesta. Uhattu tai ahdistunut kissa ei välttämättä uskaltaudu piilostaan ollenkaan, jollei omistaja ole paikalla. Uhattuna karvoja pörhistävän kissan korvat ovat suunnattuina eteenpäin ja katse tuijottava.
Kissan tunnemaailmasta kertoo käyttäytymisen, eleiden ja ilmeiden lisäksi myös ääntely. Vaikka usein luullaan, että kissan murina viestii vihaisuudesta, niin todellisuudessa se on osoitus pelosta joko toista kissaa tai ihmistä kohtaan. Kissan sähinä puolestaan ei suoranaisesti ole merkki aggressiivisuudesta, vaan se toimii varoitusäänenä. Sähinä kertoo, että kannattaa häipyä hyvän sään aikana, ellei halua jäädä taistelemaan.
Kissojen välisten suhteiden ymmärtäminen vaatii siis aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta ennen kaikkea tarkkailua ja tietoa.
